maanantai 15. toukokuuta 2017

Pormestarin tyttären elämä

Helsingin pormestarin Zacharias Goviniuksen vaimo kuoli lapsivuoteeseen 2.4.1761. Tuolloin syntyneet kaksostytöt kuolivat kolmen kuukauden ikäisinä, minkä jälkeen avioliiton lapsista oli elossa 9-vuotias Hinrich Jacob ja 6-vuotias Gustaf Johan. Aikuiseksi elänyt Henrik Jacob varmasti muisti lapsuuden kodin pohjoisella kadulla kauppias Teschen ja raatimies Clayhillsin tonttien välissä. Äitinsä perukirjaan lueteltiin monenlaista arvotavaraa kuten timanttisormus ja aitoja helminauhoja. Erilliset tee- ja kahvikannu viittaavat siihen, että molemmat juomat tunnettiin taloudessa.

Zacharias Govinius vihittiin toiseen avioliittoonsa Espoossa 13.4.1762 morsiamenaan Anna Elisabetha Charlotta Böstlingh/Böstling/Bössling. Tässä avioliitossa syntyi 24.9.1763 Johan Magnus, 10.9.1765 Maria Elisabeth ja 2.9.1769 Adolph Friedric. Molemmat pojat kuolivat taaperoiässä.

Maria Elisabeth ehti ehkä kokea varakasta elämää lapsuudenkodissa, mutta kun hän 23-vuotiaana 28.2.1788 menetti isänsä ei tältä ollut mitään perittävää. Velkojat olivat hellämielisiä, mikä auttoi velipuolen Henrik Jacobin pysymään kauppiasuralla. Tämä oli naimisissa kauppias Johan Burtzin tyttären kanssa ja osti vuonna 1792 apeltaan nykyisen Valtioneuvoston alle jäävän tontin.

Pormestarin leski ja tyttärensä jäivät tyhjemmän päälle. Rippikirjan perusteella äiti ja tytär asuivat varsinaisen kaupungin ulkopuolella, Goviniuksen puutarhapalstalla Kampissa. Samalla sivulla on asessorska Beckman, mikä on yhteys menneisyyteen. Naimisiin mennessään Anna Elisabetha Charlotta Böstlingh oli asunut Espoon Röylän (ruots. Rödskog) säterissä, jota isännöi tuolloin asessori Adolph Beckman. (Espoossa oli vihitty 10.1.1764 "H:r Assess. Adolp Bäckman" ja "Änckie Fruu Anna Elisabetha von Neuman". "Assessorskan Beckman" haudattiin Helsingissä 29.12.1788.)

Maria Elisabet meni Helsingissä 15.8.1793 naimisiin laivaston luutnantti Isak Otto Falkmanin kanssa. Vuonna 1794 nuoripari muutti Ruotsiin ja he asuivat rippikirjojen mukaan Falkmanin vanhempien luona Johannisnäsin tilalla Dunkerin seurakunnassa. Täällä syntyi 18.3.1795 Maria Elisabetille tytär, joka sai nimet Ulrika Charlotta, mutta käytti näistä vain jälkimmäistä. Kummeiksi merkittiin isän puolen sukulaisten lisäksi Maria Elisabetin äiti, velipuoli ja velipuolen vaimo.


Maria Elisabetin appivanhemmat muuttivat vuonna 1797 jonnekin Smålandissa. Maria Elisabetin ja miehensä merkinnät Dunkerin seurakunnassa päättyvät seuraavana vuonna.

Maria Elisabet otti 20.12.1801 muuttokirjan itselleen ja tyttärelleen Helsinkiin. Ilmeisesti avioliitossaan oli ongelmia. Maria Elisabet ja Charlotta eivät ehkä enää koskaan nähneet perheen päätä, joka erosi 22.7.1803 armeijan palveluksesta, muutti läheiseen Malmköpingin kaupunkiin ja kuoli 25.9.1817. Charlotta ei vanhuusiällään milloinkaan maininnut isäänsä ja tämän perhettä, mutta ei myöskään äitinsä perhettä.

Helsingissä Maria Elisabet asettui tyttärensä kanssa äitinsä talouteen, joka oli ilmeisesti edelleen Kampissa. Äidin kuoltua 18.2.1813 perunkirjoituksessa asuinrakennusta kuvataan vanhaksi puutaloksi, jossa on sali ja kaksi kamaria. Keittiö sijaitsi erillisessä rakennuksessa. Yksinkertaisissa oloissakin oli säilytetty runsas irtaimisto. Charlotta-tyttären muistelmien perusteella Maria Elisabet hankki rahaa tekemällä käsitöitä, joita tehdessä hän ehti ja viitsi opettaa tyttärelleen ranskan kielen. Rahaa oli sen verran, että Charlotta saattoi osallistua kaupungin teatterihuveihin.

Velipuolen rakennuttama talo Senaatintorin etelälaidalla. Pohjois-Esplanaadilla
Helsingin kaupunginmuseon kuvakokoelmatCC BY 4.0.
Samoihin aikoihin Helsingin keskustassa Maria Elisabetin velipuoli muutti Engelin suunnitelmien vuoksi Senaatin rakennuksen alle jäävältä tontiltaan ja rakennutti 1815-1819 edelleen Goviniuksen talona tunnetun kivitalon Senaatintorin laidalle Kauppatorin kulmalle. Täysin ongelmatonta ei ollut elämä täälläkään, sillä Henrik Jacobin poika kevytmielisyydellään sekoitti isänsä liiketoimet. Nämä vaiheet saattoivat olla virikkeenä Charlotan myöhemmin kirjoittamaan kirjaan Leonna.

Maria Elisabet ilmeisesti sai taloudellista apua velipuoleltaan Henrik Jakob Goviniukselta, joka kuoli 23.1.1825. Tämän jälkeen hän sai vuodesta 1829 alkaen avustusta köyhille säätyläisille perustetusta rahastosta. Tytär Charlotta antoi jonkin aikaa kieliopetusta, mutta kuurouduttuaan hänkin ansaitsi rahaa ompelutöillään. Nämä eivät kuitenkaan vieneet kaikkea aikaansa, sillä Snellmanin toimittama Saima julkaisi hänen novellinsa Barndomsminnen och ungdomsvänner numeroissaan 25.4. ja 2.5.1844.

Maria Elisabet kuoli Helsingissä 23.10.1844.

(Charlotta Falkmanin novelli Friherrinnans berättelse julkaistiin Saimassa 3. ja 10.4.1845. Pia Forssell mainitsee kolmannen Saimassa nimimerkillä C---e julkaissun novellin, mutta ei nimeä eikä ajoita sitä. Kaikki Falkmanin 4 kirjaa löytyvät digitoituina Kansalliskirjaston Klassikkokirjastosta.)

Lähteet:

2 kommenttia:

Nimetön kirjoitti...

Eikös tuo kuvan talo ole Pohjoisesplanadilla, kun tuomiokirkon torni pilkottaa taustalla? Oikealla taitaa näkyä Ruotsin suurlähetystön nurkka. Senaatintorin eteläpuolella tuo toki on, vaikkei ihan sen laidalla.

Kaisa Kyläkoski kirjoitti...

Olet aivan oikeassa, kuva on Kauppatorin puolelta. Finnassakin on ihan oikea osoite, joten en tiedä miten minulle oli syntynyt käsitys, että se jatkuu läpi korttelin. Huolimattomuutta.