Esteettömyyskuulutuksia Ruotsin vallan viime vuosilta

Kultasepän kisälli Johan Fredrik Åkerberg oli lähtenyt vuonna 1792 Turusta ja työskennellyt sitten Tukholmassa, Nyköpingissä, Norrköpingissä, Linköpingissä, Kalmarissa ja Westervikissä ennen kuin oli tullut syntymäseudulleen Hämeenlinnaan. Ilman avioliittoon vaadittavia todistuksia, joten ilmoitus sanomalehdessä Inrikes tidningar 6.5.1800.

Johan Fredrik Barthells sai 30.9.1788 Pernajasta papintodistuksen ja lähti Tukholmaan. Siellä hän oli armeijassa nimellä Johan Fredrik Franzen, kunnes erosi yhdeksän palvelusvuoden jäljeen 31.5.1801. Tämän jälkeen hän on palannut lähtöpisteeseensä, sillä estettömyyttään avioliittoon kuuluttaa Pernajan kirkkoherra sanomalehdessä Posttidningar 14.6.1804.

Pernajan Rösundista kotoisin ollut merimies Fredrik Andersson Jäppas sai syksyllä 1802 passin Porvoosta Haminaan, joka tuolloin oli Venäjän puolella. Vaimolleen Maria Strand kerrottiin, että hän oli paluumatkalla 6.11.1802 hukkunut. Mutta tämän jälkeen levitettiin huhua, että Fredrik oli ajautunut Suursaareen ja kuljetettu sieltä Viipuriin helluntain aikaan 1803. Asian selvittämiseksi ja uuden avioliitton mahdollistamiseksi kuulutus sanomalehdessä Inrikes tidningar 9.4.1805. (Maria ja Fredrik oli vihitty avioliittoon Pernajassa 28.10.1800.)

Jägerhornin rykmentissä palvellut sotilas Michel Schultén karkasi 8.6.1800. Pernajan Påvalsbyssä asunut vaimonsa Maria Johansdotter kuulutti peräänsä sanomalehdessä Inrikes tidningar 8.7.1806.

Savon jääkärirykmentin korpraali Johan Rappe lähetti Heinolasta 23.10.1806 sanomalehdessä Posttidningar 27.11.1806 julkaistun kuulutuksen vaimostaan Greta Andersdotterista. Tämä oli kolme vuotta aiemmin karannut miehensä luota eikä tämän jälkeen antanut kuulla itsestään. Rappe halusi vapautua uuteen avioliittoon.

Renki Thomas Pålsson oli asunut useita vuosia Heinolan kappelissa. Omien sanojensa mukaan hän oli syntynyt Karjalassa. Tämä ei riittänyt esteettömyydeksi avioliittoon, joten kuulutus sanomalehdessä Posttidningar 27.11.1806.

Torppari Jan Andersson Lindström, joka oli syntynyt 1762 Liedossa, oli vuosina 1788-1789 toiminut luotsina Tukholman ja Helsingborgin välillä. Vuonna 1800 hän muutti Vester-Haningesta Tukholmaan. Hänellä ei ollut tarpeellisia todistuksia esteettömyydestä avioliittoon, joten kuulutus sanomalehdessä Inrikes tidningar 10.2.1807.

Porissa syntynyt Kuninkaallisen Adlercreutzin rykmentin varakorpraali Jonas Nyman aikoi naimisiin Lammilla vuonna 1807, mutta joutui kuuluttamaan esteettömyyttään sanomalehdessä Posttidningar 3.10.1807. Tämä hanke jatkui tarkoitetulla tavalla, sillä Jonas vihittiin Lammilla avioliittoon 10.12.1807.

Kemiössä vuonna 1743 syntynyt Henrik Fagerholm aikoi avioliittoon Ruotsin puolella Blidössä ja esteettömyyttään kuulutettiin sanomalehdessä Inrikes tidningar 3.6.1808. Sanoi isänsä olleen ruodunpursimies ja käyttäneen nimeä Lustig.