Kustaa IV Aadolf vielä kerran Helsingissä ja Turussa

Kirjoitin blogikirjoitussarjan jälkeen kirjan Kuningasparin kesämatka Suomeen 1802, jossa enemmän tietoa tästäkin osasta matkaa.

Kuninkaallinen seurue lähti toista kertaa Turusta 25.7.1802 kohti Helsinkiä. Tästä vierailusta ei ole kiinnostunut Posttidningar eikä Åbo Tidning. Eirik Hornborgin Helsingin kaupungin historia II (1950, s. 461-2) kertoo, että kuningaspari oli Helsingissä "heinäkuun lopulla". Neoviuksen Suomalaisessa ajantietokokoelmassa Helsinkiin saapuminen 27.7. on taas saanut kysymysmerkin peräänsä.

Varmempi Neovius on siitä, että kuningatar Fredrika lähti Helsingistä 28.7. uudelleen valtakunnan rajalle, jossa hän tällä kertaa onnistui tapaamaan sisarensa, Venäjän keisarinna Elisabetin.

Fredrika, Elisabet ja Amelie

Neovius arvelee Fredrikan olleen Ahvenkoskella 29.7.?-2.8.? ja Elisabetin "noin 1 p. Elok." Allgemeine Zeitung München tietää kertoa, että Fredrikan, Elisabetin ja kolmannen sisarensa Amelien tapaaminen kesti kaksi päivää.

Hornborgin tietojen mukaan kuningatarta odotettiin palaavaksi Helsinkiin 3.8. "Hänet aiottiin ottaa vastaan soiton soidessa ja maistraatin ja porvariston aikomuksena oli vetää hänen vaunujaan Hämeentullista lääninhallitustalolle asti. Kunungas ja herttua ratsastivat häntä vastaan Vanhaankaupunkiin."

Seuravan päivän kuningaspari vietti Gloucesterin herttua Latona-fregatilla sekä Viaporissa. Kunniatervehdys ja tanssiaiset järjestettiin Helsingissä 5.7. ja seuraavana päivänä kuninkaallinen seurue lähti jälleen kohti Turkua.

Siellä kuninkaallinen seurue vastaanotettiin lauantaina 7.8. iltaseitsemältä (ÅT 11.8.1802). Enää ei ollut jäljellä juhlallisuuksia. Seuraavana päivänä kuningasparille pidettiin yksityinen jumalanpalvelus heidän huoneissaan ja maanantaina kuningaspari astui Esplendian-alukseen, joka yhdessä Amadiksen ja muiden paattien kanssa, lähti Aurajokea myötävirtaan mutta vastatuuleen kohti avomerta.

Kuningaspari oli jäänyt seisomaan kannelle ja tervehti kansaa, jota oli Aurajoen rannoilla tuhansia. Tietenkin laukaistiin taas 128 kertaa kaupungin mäeltä ja myöhemmin linnalta. Sitten oli jäljellä vain melankolinen tunnelma.

P. S. "Perimätiedon mukaan kuningas Kustaa IV Adolf vieraili Hartolassa vuonna 1802 - muistona vierailusta Itä- Hämeen museossa on nähtävänä kuninkaan tuoli.", mutta vierailulle ei ole mitään uskottavaa ajankohtaa. Sellaista en myöskään keksinyt Taivassalon museon tiedolle, että "Kustaa IV Adolf yöpyi Viiasten kartanossa 1802, jossa on kuninkaan kamari. Kartanon omistajaa Henrik Gustaf Wittfooth'ia, kuningas kiittää kirjeessään ystäväkseen ja uskolliseksi palvelijakseen."