Finlandia-ehdokkaiden nimeämisen johdosta Hesari nosti 13.11. esiin kaksi ensikertalaista, joiden "romaanien aiheita yhdistää historiallinen Venäjä". "Kumpikaan kirjailija ei ole koulutettu historioitsija. Historia vain sattuu kiinnostamaan, sydänjuuria myöten." Sittemmin Finlandia-palkinnon saanut Riikka Pelo on todennut "Me elämme nyt isojen kriisien aikaa. Ehkä niihin saa perspektiiviä katsomalla niitä menneisyyden kautta."
Saman lehden kaupunkisivuilla kerrottiin, että "Puotilan kartanon seinästä löytyi votkapullo, jossa on viesti vuosien takaa". Tarkemmin sanottuna vuodelta 1972. Samalla aukeamalla Sanna Jompero kirjoittaa junaradan varren muuttumisesta.
"Muutaman kymmenen vuoden kuluttua moni tuskin muistaa, että maisema oli joskus pelkkä peltoa. Minä ehkä muistan, mietin, kun seisoin asemalla viime viikolla."Hesarin 15.11. tekstimainosjutussa oli esittelyssä Kantelo eli Angry birds brändätty kantele. Maksamattomana mainoksena pressikuvansa.
"Meikäläisestä näkökulmasta on harmi, että mukana ei ole mainintaa Suomen vastahangasta viikinkien valloitustomille. Vuonna 1050 noin 2000 viikingin valloitusretki Hämeeseen sai tylyn lopun, kun väijytysten seurauksena kuolivat sekä jaarli Freygeir että varapäällikkö Egil."Asiallisen näköisen Wikipedia-sivun mukaan Freygeir kuoli kylläkin Mälaren saarella. Samassa on käännettynä riimukiven Gs13 teksti, jossa Egil on joukon johtajan veli ja varapäällikön asemasta ei ole mitään puhetta. Eli ihan hyvä, ettei tv-sarjassa ollut Hesarin tekstin kaltaista soopaa.
Hesarissa 23.11. otsikoitiin, että "Arkeologi kaivelee sotahistoriaa". John Lagerstedt työstää väitöskirjaa Salpalinjan ylläpidosta kylmän sodan aikana ja kirjoittaa opaskirjaa Helsinkiä kiertävästä maalinnoituksesta.
Hesarissa 27.11. esiteltiin Miia Tervon dokumentti vienankarjalaisesta runonlaulajasta Santra Remsujeva. Kuuden vuoden kuvausreissuilla oli kertynyt 300 tuntia materiaalia, josta toivottavasti syntyy muutakin kuin alle puolen tunnin kollaasi.
Maria Peterssonin kolumni Suurta neuvottelijakansaa (HS NYT 29.11) sai suosiota sosiaalisessa mediassa. Tsekkiystävä oli kaivannut itsenäisyyspäiväksi paraatia
"ilmaiselle koulutukselle ja kolmikerroksisille ikkunoille? Kunnioitetaanko ilmaista terveydenhoitoa? Juhlitaanko maailman parhaita LVI-systeemeitä? Onko paraatia sosiaaliturvalle, onko? Eikö seppeleitä pitäisi laskea sotasankareiden lisäksi myös neuvottelijasankareiden haudoille?"Laura Gustafssonin ja Terike Haapojan Naudan historian museo jäi minulta näkemättä. Hesarissa 30.11. kerrotaan, että naiset "haaveilevat jättimäisestä Toisten historian museosta. Tila jatkuisi ja jatkuisi, ja ihminen tajuaisi huone huoneelta oman pienuutensa, kun historian keskiössä olisivat muut lajit."
Anna-Stina Nykänen (HS 1.12.) saa Starbucksin jonoista aiheen kulttuurihistorialliseen muisteluun. Ennen oli ovimies jopa pikaruokalassa ja baareihin jonotettiin. (Eikö enää jonoteta? En ole ollut aikoihin kaupungilla kriittiseen aikaan havainnoimassa.)
Kristiina-elokuvaa vasta kuvataan, Tukholmassa lukemani sanomalehden mukaan naapurimaassa on tekeillä m.m. Garbosta elokuva ja Hesari paljasti 7.12., että Irina Björklund esittää suunnitellussa elokuvassa Aurora Karamzinia. Jos rahoitus järjestyy, viimeksi mainitun kuvauksia tehdään vuonna 2015.
Lasten tiedekysymyksissä 7.12. oli se oleellisin: "Miten saa selvää, mitä historiassa on tapahtunut?" Turun yliopiston Janne Tunturi on onnistunut saamaan neljän kappaleen vastaukseen hyviä pointteja. "Lähteen osallistuminen keskusteluun" menee kyllä minulta yli hilseen, mutta nykyajan lapsethan ovat niin fiksuja, että...
Hesarin Tänään-sivulla esiteltiin 9.12. Frog, johon törmäsin aikanaan viikinkiajan seminaarin puhujana. "Folkloristin uusin tutkimushanke keskittyy Lemminkäisen lauluun, josta tunnetaan satoja taltiointeja. Hän etsii tarinaan, kieleen ja käyttöyhteyteen liittyviä eroavaisuuksia."
Hesarin joulukuun kuukausiliitteessä
1) raportoitiin Aleksanteri I:n rintakuvasta leivotun kiistan ratkaisusta. Näin patsaan Yliopistomuseossa, aika massiivinen.
2) Analysoitiin Timo Soinin puoluetukimainintojen ja Perussuomalaisten puoluetuen käänteistä suhdetta. Datajournalismia ja esimerkki tulevaisuuden datapohjaisesta historiantutkimuksesta?
3) Perhesiteitä jutussa Krista Kosonen totesi
Kun olin Teatterikorkeakoulussa, meidän piti kirjoittaa monologi äidin näkökulmasta. Opettajamme oli ihan raivona, kun ajattelimme, että äidillä voi olla ainoastaan äidin identiteetti. Se oli jotenkin silmiä avaavaa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti