Laivakopioden jatkoksi on tehty kopio lentokoneesta, jolla ensimmäinen suomalainen teki onnistuneen moottorilennon vuonna 1915. Kone on esillä Kouvolan Keltakankaalla. (HS 16.8.2013)
Eero Haapanen sai paikallishistorialliselle kirjalleen Rysäkeisarit sivun tekstimainokseksen Hesarista 19.8.2013. Kirja perustuu Erik Karlssonin (1912-2002) tarinoihin, joita Haapanen taustoitti "poliisin ilmoituspäiväkirjoista ja oikeuden päätöksistä".
Menneeseen Helsinkiin vie myös Kjell Westö uudella romaanillaan Kangastus 38, joka arvosteltiin Hesarissa 20.8.2013 ja on ehditty käsitellä jo muutamassa seuraamassani kirjablogissakin.
Hesarin kulttuurisivuilla 25.8.2013 arvosteltiin Kouvolan taidemuseon näyttely, joka "esittelee lasten elämää Suomessa lähinnä viime vuosisadan ajalta." "Näyttelyn huumori hyödyntää nostalgiaa, mutta ei jää sen vangiksi", toteaa Veikko Halmetoja. Näyttelykirjassa Chanelin vitonen ja sotilaiden ruuti kirjoittajat kertovat lapsuutensa hajumuistoista. Mukana on Suvi Ahola, joka mainitsi kirjan kolumnissaan 5.9.2013.
Ulkomaansivuilla Hesarissa 28.8.2013 otsikoitiin, että "Venäjä yhtenäistää historiakirjojaan". Putin oli näin määrännyt helmikuussa ja nyt on valmiina "39-sivuinen listaus Venäjän historian tärkeimmistä tapahtumista slaavien saapumisesta nykypäivään". "Työryhmä toteaa, että historian oppikirjojen pitää tukea isänmaallisten kansalaisten kasvattamista. Nuorison pitäisi tuntea ylpeyttä isänmaastaan ja sen historiasta, jossa ryhmän mukaan on menestysten lisäksi myös virheitä."
Elokuun Yliopisto-lehdessä 6/2013 Pirjo Hiidenmaan pääluku käsittelee MOOC:ja, joissa tämän mukaan "opettaja kertoo kaiken, ja opiskelija painaa sen mieleensä sellaisenaaan". Ei pätenyt kesän arkeologiakurssiin, mutta pätee muutamaan kotimaiseen korkeakouluopetuskokemukseeni.
Samaisessa lehdessä on alkulukuna Juha-Matti Granqvistin sosiaalihistoriallinen analyysi helsinkiläisporvaristosta 1700-luvun lopulla. Esille nostetaan myös Helsingin, Turun ja Tampereen yliopistojen sekä Kotimaisten kielten keskuksen tutkijoiden yhteishanke, jossa biologit ja kielitieteilijät käyttivät tilastotieteellistä laskentaohjelmaa kanta-uralin haarautumisten ajoittamiseksi. Muutoksien taustaa on etsitty ilmastonmuutoksista.
Edelleen samassa lehdessä oikeustiedettä ja meriarkeologiaa opiskeleva Ville Peltokorpi kommentoi kirpeästi Ahvenanmaan samppanjalöydön nostamista myymistä. "Sukeltajien löytö määriteltiin Ahvenanmaan maakunnan omaisuudeksi sen omien, tiukkojen muinaismuistolakien nojalla. Silti maakunta möi pulloja kuin ne olisivat elintarvikkeita, ei muinaisesineitä."
Matti Mäkelä aloittaa kirja-arvionsa (HS 3.9.2013)
"Tapio Koivukarin romaanien tenho on perustunut kahteen asiaan. Ne kuvaavat historian vaiheita, joita Suomessa ei juuri tunneta. Rauman seudun menneisyys on vähän kuin ulkomailla olisi.Koivukarin uutuus on Käpykaartilaiset.
Toinen Koivukarin vahvuus on ollut tarkka epookin tuntemus. Niin kieli kuin kölipuiden veistotekniikka ovat vankasti kirjoittajan hallussa."
Lauttakylä-lehden 29.8.2013 jutun ingressi on asiallinen: "Tapani Mikola on kirjoittanut yli 30 kirjaa. Taas on ilmestynyt kaksi lisää." Näistä "Kasvatus, kulttuurit, valistuneisuus on yli 130-sivuinen tietopaketti, joka käsittelee huittislaista kulttuurityötä ja sen merkitystä paikkakunnalle." Mukana on m.m. 1920-luvun konserttikannatusyhdistys, jonka kaltaisen huomasin sanomalehdistä toimineen myös Kokemäellä. Tutkittu ilmiö?
Taina Mäkinen noterasi Hesarissa 4.9.2013 Merikasarminkadun graafisella betonilla jäljennetyt valokuvat, jotka olivat itsellenikin iloinen yllätys.
Turun yliopiston arkeologien arvatenkin järjestelmällinen kolmen vuoden työ kuitattiin Hesarissa 5.9.2013 otsikolla "Maan vanhin kirkko löytyi sattumalta". Hienoa, että 3500 euron vuosibudjetillakin saadaan tuloksia eikä valitusta resurssien vähyydestä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti