torstai 25. heinäkuuta 2013

Näitä polkuja 2: Venäläisten Helsinki

Harvemmin nostetaan esiin venäläisten olemassaoloa 1800-luvun Helsingissä. (Mukava poikkeus oli mukana Hulluna Helsinkiin -näyttelyn biografiakerroksessa.) Mutta vuoden 2000 kulttuuripolkuesite "Venäläisten Helsinki" pläjäyttää esiin edelleen kaupungilla näkyviä rakennuksia, joiden yhteys venäläisiin ei tule ainakaan minulle heti mieleen.

Oudoista oudoin oli "Tabunovin koulu ja Aleksanterin kymnaasi". Ensiksi mainitun avasi esitteen mukaan nelivuotisena alkeiskouluna Helsingin ortodoksinen seurakunta 1864 Mannerheimintien ja Kalevankadun kulmaan. Paikalla käydessäni huomasin, että modernin liiketalon oven yläpuolella lukikin Tabunoffin kulma.

Aleksanteri II:n kehoituksesta samassa rakennuksessa aloitti 1870 toimintansa Aleksanterin poikakymnaasi. Sille valmistui oma talo naapuritontille 1883 F. A. Sjöströmin suunnittelemana. Tämä on vielä näkyvissä julkisivussa. Koulu muutti vuonna 1913 rakennukseen, jossa nykyään toimii Luonnontieteellinen museo.

Kymnaasista löytyi muutama taustoittava sanomalehtimaininta:

Suomalainen Wirallinen Lehti 5.11.1870:
Täällä olevan venäläisen kymnaasin vihkiäisissä toissa päivänä oli läsnä hänen ylh. kenraalikuvernööri, kenraalisto, uuden opiston johtokunta, johtaja ja oppilaat sekä paljon täkäläisen venäläisen seurakunnan jäseniä ja muitakin kaupunkilaisia. [...] Opistossa on nyt kuusi opettajaa ja noin 50 oppilasta, jaetut kolmelle luokalle. Kouluun pyrkiviä oli ollut enemmän kuin 80, mutta vaillinaisten alkutietojen vuoksi eivät kaikki päässeet sisään.
Tapio 10.12.1870
Venäläisessä kymnaasissa, joka nykyjään on asetettu Helsinkiin, tulee, Helsingin sanomain mukaan, pakollisesti asetettavaksi venäjän rinnalle sekä suomen että ruotsin kieletkin oppikieliksi. Tästä nähden näyttävät Venäläiset paremmin kuin Helsinkiläiset, älyävän mitä kieliä Suomessa tarvitaan osata.
Uusi Suometar 6.11.1871
Täkäläinen venäläinen kymnaasi vietti viime perjantaina sen päivän muistoa, jolloin se vuosi takaperin vihittiin. Jumalanpalvelus pidettiin venäläisessä kirkossa ja itse kymnaasissa oli juhlalliset menot, joissa ottivat osaa kaikki täällä asuvat venäläiset virkamiehet, ylhäiset sekä alhaiset, vaimoineen, perheineen. Ja olipa siellä muutamia suomalaisiakin herroja.
Keski-Suomi 10.6.1893:
Venäjänkielisiä oppilaitoksia on maassamme Aleksanterin lukio ja Maarian naisgymnaasio Helsingissä sekä reaaliopisto ja naisgymnaasio Viipurissa, joissa on 359 oppilasta, niistä 18 ei-venäjänkielistä.
Päivälehti 25.4.1900:
[Rikosuutisen yhteydessä Konstantin Kitshinskin minibiografia] K., joka on roomalaiskatoolista uskoa, on syntynyt Loviisan kaupungissa 1875. Käytyään 5 luokkaa täkäläistä venäläistä kimnaasia, oli hän ruvennut vihannes- ja hedelmäkauppiaaksi, kunnes oli heittänyt nämät ammatit ja ruvennut harjottamaan puheenaolevaa kahvilaliikettä. Hän on kuulutettu edellämainitun Eva Lagerholmin kanssa, joka on syntynyt Pihtiputaalla 1873, ja on heillä jo lapsi. 
Suomalainen Wirallinen Lehti 15.2.1901:
T. k. 6 p:nä kuoli Pietarissa Helsingin venäläisen kimnaasin entinen johtaja, myöhemmin Gluhovin opettajaopiston johtaja, tod. valtioneuvos A. V. Bjeljävski. V. 1870 sai vainaja toimekseen Helsingissä avattavan Aleksanterin-kimnaasin perustamisen ja järjestämisen. Toimittuaan jonkun aikaa tämän kimnaasin johtajana, [...] Kuollessaan oli B. 68 vuoden ikäinen.
Uusi Aura 26.6.1910:
Pultavan taistelun 200-vuotispäivän johdosta viime kesänä päätti Helsingin venäläisen lukion pedagooginen neuvosto lukion yhteyteen perustaa museon, johon koottaisiin ja jossa säilytettäisiin esineitä ja aineksia, jotka koskevat m.m. "Suomen rajamaan" Venäjän valtakuntaan liittämisen historiaa sekä Venäjän vaikutuksen ja sivistyksen kehitystä Suomessa. Äskettäin on sotilaskuljetuksen päällikkö, kreivi Kamenski lahjoittanut museolle Suomen sodasta tunnetun isoisänsä, kenraali Kamenskin öljyvärimuotokuvan, kertoo Helsingin venäläinen lehti.
Suomalainen Kansa 19.11.1910:
Helsingin venäläisen kimnaasin oppilaille on viime aikoina järjestetty sotilaallisia harjoituksia. Järjestäjinä ovat olleet kimnaasin rehtori, "patriootti" Belewitsh ja 2:sen suomenmaalaisen rykmentin komentaja Usow. Lieneepä ollut aikomuksena antaa kimnasistien marssia pitkin kaupungin katuja kiväärit olalla, mutta tästä ajatuksesta kuitenkin luovuttiin. Mitähän varten noille venäläisille koulupojile aseitten käyttöä opetetaan?

1 kommentti:

Kari Hintsala kirjoitti...

Olen joskus kuullut, että tuo kymnaasi rakennettiin niin suureksi ja komeaksi että siitä voitaisiin aikanaan tehdä venäläinen yliopisto.