Esimerkissä Karl Fredrik Liljenqvist ilmoittaa ostaneensa 21.4.1858 äidiltään Maria Christina Limnelliltä puolet Kankaanpään verotilasta Harjakankaan kylässä Noormarkussa. Kurkistus rippikirjaan 1861-1868 kertoo, että sukunimi Limnell kuuluu Karlin isäpuolelle Johan Gustaf Limnell (s. 1811 Pori). Miehen syntymäaika on ilmoitettu samalla tarkkuudella rippikirjassa 1854-60 ja 47-53 ja 1840-46 ja 1833-39. Noormarkussa vihittiin 10.7.1836 Porista "Arbetsk: Joh: Gust: Limnell" ja Noormarkusta "Skatte Bd:enk: Maria Christ: Jac:dr Lilljeqvist". Mitenköhän on työmies lesken pokannut?
Vihkiminen ja muuttovuosi 1836 viimeisessä rippikirjassa stemmaa Porin ulosmuuttaneisiin, jonka rippikirjaviitteellä (pienen sekoilun jälkeen) avautuu tilattoman väestön sivu, jonne Johan Gustaf on tullut tontilta 458, jossa sukunimensä Avelin samoin kuin maaseurakunnan puolella. Seuraavaa ketjun palasta pitäisi hakea Kullaalta, ilmankos on tarkka syntymäpäivä hukkunut.
Johan Gustafin ja Marian poika Frans Viktor Limnell (s. 15.9.1842 Noormarkku) päätyi Pomarkun Harhalan kylän Mastomäen isännäksi vuonna 1871. Hänen poikansa Frans Johan Fransinpoika Limnell (s. 21.8.1875 Noormarkku) jäi taloon isänsä kuoleman jälkeen. Satakunnassa 16.1.1896 kerrottiin
Kolme metsäsikaa vähän ajan kuluessa on saanut Mastomäen talon setämies Johan Limnell Pomarkun Harhalan kylästä, nimittäin viime marraskuussa yhden, jonka hän tappoi kuokalla ja joulukuussa kaksi. "Puskaporsaat" olivat tehneet kovaa vastarintaa eivätkä olleetkaan vallan turhan pieniä, koska isoin painoi noin 2 vanhaa leiviskää ja vähin 1 1/2.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti