Metatiedot, kirjastotietokannat ja digimateriaali

Eilen Twitterissä

VÄNRIKKI STOOLIN TARINAT Kirj. J. L. Runeberg Suomentanut Paavo Cajander 1918 (1889).
— Nummisuutatwit (@Nummisuutatwit) July 21, 2013

@soalmila @Nummisuutatwit Hienoa. Mutta ne julkaistiin kylläkin 1848 ja 1860 (osa I ja II).
— Micke Hindsberg (@mickhinds) July 24, 2013
@mickhinds @soalmila Hmm, toi meinaa että Gutenberg-filussa on erhe.
— Olli Sulopuisto (@osulop) July 25, 2013
@osulop @soalmila 1918 on ilmeisesti painoksen vuosi, ja 1889 Cajanderin version ensijulkaisuvuosi. Mutta yleensä mainitaan teoksen vuos.
— Micke Hindsberg (@mickhinds) July 25, 2013
@mickhinds @osulop @soalmila Gutenbergissa on paljon teoksia, joissa painoksen vuosi, ei ensijulkaisun. Huomasin tämän etsiessäni sopivia.
— J (@kaarne2) July 25, 2013
@kaarne2 @mickhinds @osulop @soalmila Vaativat digitoijilta skannauksen käytetyn kirjan etusivusta, joten tiedot tulevat sen mukaan.
— Kaisa Kyläkoski (@K_KM_K) July 25, 2013
@K_KM_K @mickhinds @osulop @soalmila Jep. Eikä ole tietenkään digitoijan vika, että ensijulkaisuvuotta ei vanhoista teoksista aina löydy.
— J (@kaarne2) July 25, 2013

Duota, duota. Fiksuja ihmisiä keskustelussa, mutta ajatuksensa ovat kyllä aivan eri linjoilla kuin meikäläisen. Kun käytän digitoitua tai puhtaaksikirjoitettua kirjaa Project Gutenbergissä, Projekt Runebergissa, Google Booksissa, Internet Archivessa tai Kansalliskirjaston Kirjallisuuspankissa, on minulle oleellista tietää milloin kyseinen digitoitu kappale on painettu. Sillä painoksilla on eroa.

Mitä kuvastaa omalla tavallaan se, ettei Project Gutenbergissä kirjan metatietoihin ei ole poimittu mitään muuta julkaisuajankohtaa kuin PG:n oma, päivän tarkkuudella. Eikä missään käyttämässäni kirjastotietokannassa (HelMet, Helka) ole yksittäisen kirjan tietoihin merkitty "alkuperäistä" julkaisuajankohtaa. Se vaatisi (käsittääkseni) uuden kerroksen tietomalliin.

Eikä läheskään kaikissa kirjoissa ole merkintää alkuperäisestä julkaisuajankohdasta, jonka selvittäminen on toisinaan itselleni tuottanut yllätyksiä. Ystävämme Karoliina ei ollutkaan 70-luvun kirja, vaan 50-luvun. Sisällissodastamme kertonut kirja tuntui sopivan 60-luvulle, mutta myöhemmin minulle selvisi, että alkuperäinen oli julkaistu 1946 ja kirja asettui aivan uuteen valoon.

Tietoa kannattaa hakea eikä odottaa sen olevan siellä, missä se ei pääsääntöisesti eikä luotettavasti ole. (Eli Google Bookissa ja Internet Archivessa pitää katsoa perustiedot digitoidusta kuvasta, sillä kyseisten sivustojen luettelotiedot ovat välillä mitä sattuu.)

Kuva: James Abbott McNeill Whistler: Reading by Lamplight. 1858 (Wikimedia via Google Art via Freer Gallery of Art)