Forssan kehräämön ohituksesta

En voi väittää Forssaa vieraaksi paikaksi. Olen lähes 40 vuoden ajan kulkenut sen läpi kakkostietä useampia kertoja vuodessa. Useimmiten pitkän matkan linja-autossa, joka tekee kunniakierroksen linja-autoaseman pihalle, jossa lapsuudessani seisottiin niin kauan, että vessassakin saattoi ehtiä käymään.

Ehkä juuri pakkopullaisuutensa vuoksi kiinnitin huomiota Forssan hienoihin tehdasrakennuksiin vasta muutama vuosi sitten. Tai ehkä bussireitti muuttui? Mielenkiinnolla lainasin kirjaston uutuuslistalta kirjan Rimppa soi! Opas Forssan Kehräämöalueelle ja olin valmis oppimaan lisää.

Kirjan sisäaukeamalla on taiteellinen kartta, jossa on esitetty kehräämöalueesta edelleen jäljellä olevat rakennukset varustettuina numeroilla, joilla löytää vastaavan kuvaustekstin. Kartta voi ehkä toimia maastossa, mutta vaikka äskettäisellä läpiajolla yritin aiheeseen keskittyä, en aukeamaa tuijottamalla keksi miten bussi kulki.

Lisää hahmotusvaikeutta syntyi kun kirja esipuheen jälkeen hyppäsi suoraan kertomaan rakennuksista. Tiedoton ulkopaikkakuntalainen kaipasi lyhyttä esittelyä, jossa olisi kerrottu kehräämön/tehtaan toimintavuodet ja vaikkapa työntekijöiden määrä. Ripaus kontekstia.

Kyllähän osa kokonaisuudesta löytyi mukavasti kirjoitetuista rakennuskuvauksista, mutta väistämättä hajanaisesti. Ehjempää kronologiaa tarjosi rakennuskuvausten jälkeiset keskeisten henkilöiden esittelyt. Viimeisenä osana kirjassa on "Langan tarina", jossa käydään läpi tehtaan prosessi 1900-luvun valokuvin, joiden vähemmän keskeiset henkilöt eivät tule nimetyksi. Lukija saa jäädä käsitykseen, että tehtaassa mentiin yksillä ja samoilla koneilla sekä prosesseilla 1800-luvulta 1970-luvulle. Oikeaan vai väärää käsitykseen?

Kirja on kuvitettu runsaasti ja aukeaa ehkä/toivottavasti toisin paikkakuntalaiselle, jolle asia on jo tutumpi. Tosin esipuheen mukaan kohderyhmänä olivat "lapset ja aikuiset, forssalaiset ja matkailijat."

Mistä tuli mieleen, että voisiko pitkän matkan busseihin myydä ääniopasta tai prujua matkan varrelle jäävien maisemien ja paikkojen esittelyyn? Verkossa Kutomon alueeseen voi tutustua sivustolla Kutomo elää!

P.S. Blogissani olen helmikuussa 2009 lainannut Emil Nervanderin tarinaa, jossa työläiset tanssivat Forssassa.

P.S. 2 Aihetta liipaten AMK-opinnäytteitä.

• Säkkinen, Jenna; Tarkiainen, Anna: Arabiastrandens fabrikskvarter som besöksmål
• Välipakka, Henna;Muur, Elika:Selvitys teollisuusympäristöjen historiasta ja käyttötarkoituksen muutoksista
• Ylätalo, Senni; Kyhyräinen, Jaana: Maailmanperintökohde Verlan vetovoimaisuus ja potentiaaliset asiakkaat 
• Lumenmaa, Riikka: Kulttuurimatkailija museokaupassa : Case: Tehdasmuseo Verla