Kuvausretki Hämeenlinnaan

Tavarantasaajat eivät ole liikkuneet oikein mihinkään kuukaudessa. Työkiireitä. Ja kuvitus mättää. Aloin ajatella jälkimmäistä ongelmaa uudestaan viikko sitten ja metsästää vaihtoehtoja. Hämeenlinnan suhteen ei onnistanut, joten posotin sinne lauantaina junalla ottamaan kuvia itse. (Mutta Poriin, Kauhavalle, Vaasaan ja Kuopioon en aio lähteä.)


Aloitin Vankilamuseosta, jonne oli aikomus mennä koko kesä. Olisi kyllä pitänyt. Rakennus yllätti jo ulkopuolella odottamaani pienemmällä koollaan. Sisällä oli ihan miun maun mukainen museo. Oli siellä nipotettavia asioita, epäselviä ajoituksia kylteissä ja sen sellaista. Mutta kuljin kuitenkin tyytyväisenä. Autenttinen ympäristö tarjosi tärkeimmän?

Sisäkuvista ei tullut kovin kummoisia. Heijastavan suojalasin läpi kuvaus oli liian suuri haaste meikäläisen taidoille:

Ja niiden käyttämiseen julkaisussa pitää pyytää museolta lupa. (Eli ei olisi tähänkään saanut laittaa.) Sama pitänee paikkansa myös Turun linnassa aikanaan ottamieni kuvien suhteen? Vai olikohan niin ettei siellä saanut ottaa kuvia ollenkaan? Uups.

Museokaupasta sain ostettua Kalterimaisema-kirjan 2,50 eurolla, mikä oli varsin hyvä kauppa. Sitä en löytänyt pääkaupunkiseudun kirjastojärjestelmästä ollenkaan vaan jouduin lukemaan Fennica-kokoelman kappaletta.

Kun kerran Hämeenlinnaan asti oli tullut lähdettyä niin kävin myös viereisessä Historiallisessa museossa joka osottautui varsin pieneksi ja sisustusvoittoiseksi. Erikoisnäyttelykin oli peilejä. Paras juttu oli dramatisoitu filmi Hämeenlinnan tulipalosta vuodelta 1831.

Junalle palatessa poikkesin vielä taidemuseoon, jossa oli ihan mukavasti historiallista taidetta. Yksi maalaus hämäläisestä tiestä 1800-luvun lopulla. Olisi sekin kelvannut kuvitukseksi, vaikka oli vaakakuva. Mutta siellä ei saanut ottaa valokuvia ollenkaan.