Emme kuitenkaan käyneet kaivauksella vaan nautimme perinteisestä opastetusta kierroksesta päärakennuksessa.
Pihapiirissä oli sivurakennukseksi alennettu vanha päärakennus, joka oli valmistunut 1730-luvulla.
Nykyinen päärakennus valmistui 1805 ja on sisäratkaisultaan omalaatuinen. Mutta ulkomuodoltaan vanhanaikainen, mitä todisti seinälle ripustettu valokuva Kokemäenkartanoa kuvaavasta maalauksesta vuodelta 1799. Ulkoa rakennukset näyttivät samantapaisilta ja en usko olevani kaukana totuudesta, jos kuvittelen Kokemäenkartanon sata vuotta sitten puretut kamarit samanoloisiksi kuin Frugårdissa.
Sali oli kyllä omalaatuinen ja hieno.
Päivän ohjelmaan ei kuulunut yhtään hautaröykkiötä, mutta Frugårdin lähellä oli Nordenskiöldien hautakumpu
1 kommentti:
Omituinen mielipideta tuo, että joku paikka ei kuulu arkeologian piiriin - siis joku vanha kartano.
On oletettavaa, että paikalla on joka tapauksessa ollut asutusta jo ainakin 500 vuoden ajan jne...
Avointa mieltä ja avoimia silmiä lisää :)
Lähetä kommentti