Suvanto vs. SAY

Viime viikolla eräs Satakuntaa tutkiva kysyi sähköpostitse, josko pitäisi luottaa enemmän Suomen asutuksen yleisluetteloon (SAY) vai Seppo Suvannon Satakunnan henkilötiedostoon 1303–1571. Vastasin reippaasti, että Suvantoon. Mikään ei ole varmaa ja mitä vähemmän lähteitä sitä epävarmempaa. Mutta Suvanto on käyttänyt huomattavasti enemmän lähteitä talojen isäntien tunnistamiseksi ja sijoittamiseksi taloihin kuin SAY:n kokoajat.

Hieman hälyttävästi tosin Kokemäen Hulttisen kohdalla lähde on valokuva Kansallisarkistossa eikä alkuperäinen pergamentti Satakunnan museossa. Onko se kadonnut Kansalainen lehden 13.6.1902 ilmestymisen jälkeen? Tuolloin raportoitiin:

Pergamentille kirjoitettu asiakirja Kustaa Vaasan ajalta. Ollessaan maaseudulla Satakunnan museolle muinaisesineitä ja vanhoja asiakirjoja keräämässä ovat opettaja M. Kauppinen ja maisteri E. Granit m. m. saaneet lahjana museolle Vahasen talosta, Ryytsälän kylästä, Kokemäen pitäjästä, pergamentille kirjoitetun asiakirjan v:lta 1551, siis kuningas Kustaa Vaasan ajalta. Paperi on erittäin hyvin säilynyt, ainoastaan nauhoista riippunut sinetti on hävinnyt. Kirjoitus, joka on verrattain selvästi luettavaa, sisältää oikeuden päätöksen, jonka kautta vahvistetaan jo aikaisemmin v. 1534 kahdelle veljekselle annettu perintöoikeus n.k. »Saarenmaa" nimiseen alueeseen. Näytteeksi suomennamme tähän asiakirjasta muutamia kohtia.

Kirja alkaa tähän tapaan: Kaikille niille, joiden käsiin tämä kirja saattaa joutua, tunnustan ja julistan minä Jons Knutson, Pohjamaan ja Satakunnan laamanni, tällä käsillä olevalla avonaisella kirjallani, että siihen aikaan, kuin minä pidän yleisiä laamannin käräjiä Kokemäen pitäjässä rehellisen jalosukuisen miehen, Nils Ingisonin, Kokemäen kartanon voudin, sekä monen muun uskotun miehen läsnäollessa, v. 1551 Jumalan syntymisen jälkeen, silloin saapui minun eteeni vanha, Knut Ericsonin laamannin kirja, joka sanasta sanaan kuului niinkuin tässä jälempänä on kirjoitettu:

"Minä Knut Ericson, Pohjanmaan ja Satakunnan laamanni teen tiettäväksi tällä käsillä olemalla avonaisella kirjallani, että siihen aikaan kun minä pidin yleisiä laamannin käräjiä Kokemäen pitäjässä Ylystalon kylässä jalosukuisen Hans Kastenbergin läsnäollessa (sitte seuraa muutamien arvokkaiden henkilöiden edusmiesten nimet ja toimi) ja monen uskotun miehen läsnäollessa v. 1534 Pyhän Matin päivänä paaston aikaan, silloin tuomitsin minä Eric Hulthin'ille sekä hänen kanssaan perivälle veljellensä oikeuden vapaasti nauttia ja käyttää Saarenmaata, jota hänen isänsä isä ja hänen isänsä ja hän ovat ikimuistoisista ajoista hallinneet, niin ettei kukaan edes muista milloin he ovat sen saaneet; jonka asian minä lykkäsin niille 12, jotka silloin lautakunnassa istuivat (sitte seuraa kaikkien lautamiesten nimet, semmoisia kuin Paunu Jons, Skytte, Kopola, Norri, Henrik Pukkapälä y.m.) jotka uudestaan tutkivat, todistivat ja tunnustivat, että asia on niinkuin edellä on kirjoitettu. Sittekuin tutkinto ja vala oli tapahtunut, vahvistin minä edellämainitun tuomion ---. Varmemmaksi vakuudeksi siitä, että minä tämän kirjan olen uudistanut, ripustan minä sinettini tämän kirjan alle, joka on annettu ja kirjoitettu vuotena ja päivänä, mikä edellä on kirjoitettu.

Internet haut löytävät Kokemäenkartanon voudin Nils Ingissonin Lindströmin pitäjänkertomuksesta, mutta kuka oli jalosukuinen Hans Kastenberg?