SAY&Tuokko-pohjalta
Ensimmäinen Torttilan kylän Keisari esiintyi hopeaveroluettelossa vuonna 1571 [Suvannon henkilöhakemisto]. Erich ”Erick Keijsar” omisti 7 luotia hopeaa, 15 naulaa tinaa, puhdasta rahaa 30 markkaa, kuparia, yhden hevosen, 2 härkää, 6 lehmää, nuorempaa karjaa 10 kappaletta ja 30 lammasta. Omaisuuden arvo 294:7 ei ollut pitäjän pienimpiä.
Suvannon tulkinnan kyseessä oli Erkki Laurinpoika, joka esiintyi asiakirjoissa jo vuodesta 1554. Keisarista ei maksettu veroja 1580-1605 [SAY]. Tämän jälkeen isännän paikalla esiintyy sekä Martti että Matti Niilonpoika.
Vuodesta 1635 Keisarin isäntänä oli Matti Jaakonpoika, joka oli ilmeisesti elossa vielä vuonna 1658, jolloin mainitaan henkikirjassa viimeisen kerran. Samainen Matti ilmeisesti rakensi vuonna 1648 paistohuoneen Ulvilan salpietaritehtaalle [Jokipii: Satakunnan historia IV].
Matin Heikki-pojan äidin nimeksi tiedetään Brita Niilontytär [Tuomiokirjakortisto]. Muita Matin lapsia olivat Tuomas, Erkki, Kaarina, Liisa ja Brita. Heikki otti isännyyden käsiinsä vuodesta 1651 ja jatkoi vuoteen 1677. Hänen vaimonsa Karin mainitaan henkikirjassa vielä 1689.
Heikki Matinpoika oli Harjavallan kappelin vallan ytimessä, sillä hän toi kesällä 1670 käräjille jumalanpalvelusten järjestämisestä tehdyn sopimuksen yhdessä Porin kreivikunnan inspehtorin Hans Hansson Goden ja tämän veljen Näyhälän luutnantti Carl Goden kanssa [Salminen: Joki ja sen väki s. 266].
Seuraava isäntä oli Heikin poika Matti. Hän isännöi vuodesta 1678 vuoteen 1683. Vaimo Lisa oli kuvioissa jo vuodesta 1674 [SAY].
Vuonna 1683 taloudessa mainitaan vävypoika Jaakko ja seuraavana vuonna isäntänä on Jaakko Heikinpoika. Vävy vai veli? Vuonna 1690 mainitaan Jaakko Heikinpoika, jolla on sukuoikeus Keisarin tilaan [Tuomiokirjakortisto].
Vuonna 1691 Keisaria isännöi Piri Taavetinpoika mutta seuraavana vuonna hän on isännän Matti Heikinpojan Lisa-vaimon veli. Vuosina 1692 ja 1694 taloudessa on myös isännän veli Jaakko [SAY]. Kyseessä sama Matti kuin ennen Jaakon isännyyttä?
Seuraava Heikki-isäntä on henkikirjojen (ja myöhemmin mainittavan käräjäjutun) valossa Matti Heikinpojan poika. Heikki isännöi vuodesta 1704 vaimonsa Valpurin kanssa [SAY].
Käräjälähtöisesti
Lähes varmasti juuri tämä Heikki Matinpoika myi 5.3.1721 Keisarin tilan Hans Spårelle 100 kuparitaalarilla [Kokemäen kesäkäräjät 11-12/7 1721 (f71-71v, Kansallisarkisto)]. Kauppaan reagoi Thomas Simonsson Laihian kylästä Euran pitäjästä omasta ja veljensä lapsen/lasten Jacob Hinderssonin (Lammaisista) ja Walborg Mattsdotterin (Levanpellosta) puolesta [Kokemäen talvikäräjät 1722 (476-, Kansallisarkisto)]. Tässä käräjäjutussa kaupan tehnyttä Heikki Matinpoikaa kutsutaan Thomas Simonssonin veljen pojaksi.
Samainen Thomas Simonsson jatkoi valitusta myöhemmin [Kokemäen välikäräjät 30.3.1724 (f896-901v]. Nyt selitetään, että Thomaksen äidinisä Henrich Mattsson oli omistanut Keisarin tilan ja äidin veljen Matts Henricssonin poika Henrich Mattsson oli myynyt Keisarin tilan. Yksityiskohtaisuudessaan tämä sukujohto on luotettavampi kuin vuoden 1722 käräjien, jossa on voinut esim. kopioinnin yhteydessä äidin veljenpoika muuttua veljenpojaksi.
Eli:
Henrich Mattsson, jolla
1) tytär, jonka poika on Thomas Simonsson Euran Laihian kylästä
2) poika Matts Henrichsson, jonka poika Henrich Mattsson myi tilan
Välikäräjillä päästiin Spåren kanssa sopimukseen, jonka allekirjoittivat Thomas Simonsson Laihiasta, Matts Simonsson Paistilasta ja Jacob Henrichsson Keskipere Lammaisista. Kun jutussa tilan omistus jäljitettiin Thomasin äidinisään asti, oletettavasti kaikki kolme ovat tämän jälkeläisiä.
Patronyymin perusteella Matts Simonssonia voi sovittaa Thomasin veljeksi. Thomas Simonssonin syntymäajaksi on verkkokeskusteluissa mainittu 1680. Paistilan Köönikästä haudattiin 15.5.1758 74-vuotias Mats Simonsson eli ikä on oikeaa luokkaa. Tämä Matts Simonsson aloitti isännöintinsä Hedvig-vaimon rinnalla vuonna 1713. Vuodesta 1722 taloudessa on vävy Simon Jacobsson Anna-vaimon kanssa ja nämä isännöivät vuodesta 1734. (Kokemäellä haudattiin 15.3.1747 Paistilan Köönikästä 49-vuotias emäntä Anna Johansdotter, joten SAY näkymän perusteella Anna oli syntynyt Hedwigin aikaisemmasta avioliitosta Johan Henderssonin kanssa. Edelleen SAY:n perusteella Hedvig oli luutnantti Håkan Månssonin tytär. Tuomiokirjakortisto kertoo, että Håkanin anoppi oli Brita Hansdotter, vaimo Margareta Sigfredsdotter, vaimon veli Johan Sigfredsson Karhia, vaimon veljenpoika Henrich Johansson Karhia, vaimon edellinen mies Johan Simonsson ja Håkanin poikapuoli Jakob Johansson Judees. Toisaalta samaisesta kortistosta löytyy tieto, että Johan Sigfredsson Karhian leski Anna Catharina Johansdotter avioitui Kokemäen lukkarinpojan Daniel Larssonin kanssa vuoteen 1680 mennessä.)
Eli:
Henrich Mattsson, jolla
1) tytär, jonka poikia ovat Thomas Simonsson Euran Laihian kylästä sekä Kokemäen Paistilan Köönikän isäntä Matts Simonsson
2) poika Matts Henrichsson, jonka poika Henrich Mattsson myi tilan
Thomas Simonssonin ”veljenpoika” Jacob Hindersson Keskipere, jonka mainitaan olleen Lammaisista sekä vuonna 1722 että 1724, lienee Keskipereen isäntä, joka haudattiin Ulvilan seurakunnassa 1.9.1737 [Hiski, Ulvilan rk 1725-31 s. 27, rk 1732-37 s. 40]. Hänen isännöintinsä on alkanut vuonna 1700 ja vaimo Maria mainitaan vuodesta 1703 [SAY]. Tämä tarkoittaa, että hän on samaa ikäluokkaa Thomasin kanssa, eli hänen isänsä pitäisi olla ”veljeään” parikymmentä vuotta vanhempi. Ei mahdotonta, mutta sukulaisuussuhteiden ilmoitukset vuoden 1722 käräjäjutussa asettuvat jo melko epäluotettavaan valoon. Toisaalta vaihtoehtoiset isä-ehdokkaat eli Thomasin äidinisä Henrich ja tämän pojanpoika ovat myös väärää ikäluokkaa. Mahdollista on myös sukulaisuus äidin kautta. (Pieniä lisätietoja Orpanan jutusta: Jaakko oli ~1701 perintötalonpoika ja vielä naimaton.)
Välikäräjillä 1724 ei mainita vuoden 1722 ”veljenlapsi” Walborg Mattsdotteria Levanpellosta ollenkaan. Saman vuoden kesäkäräjillä Levanpellon Johan Andersson nostaa vaimonsa Walborg Mattsdotterin puolesta kanteen Laihian Thomas Simonssonia vastaan [Kokemäen kesäkäräjät 1724 (573v-, Kansallisarkisto)] peräten osuutta Keisarista. Ymmärtääkseni jutussa todetaan, ettei oikeuksia herätty valvomaan ajoissa eli lähes varmasti kyse on samasta naisesta molemmissa jutuissa. (Ulvilan Levanpellon Äijälästä on kastettu Johan Andersson Äijälälle ja Walborg Matzdotterille lapsia 1726, 1729, 1730, 1733. Äijälästä on haudattu leski Walborg Mattsdotter, kuollut 24.4.1763 76-vuotiaana [Hiski]. Kuoliniän mukaan Walborg oli syntynyt ~1687 eli synnyttänyt vielä 46-vuotiaana?)
Vuoden 1722 jutun mukaan Walborg olisi Matts Simonssonin tytär. Kun Mattsin osuus tuli huomioitua välikäräjillä, miksi hänen tyttärensä asiaa ajettaisiin saman perinnön suhteen seuraavilla käräjillä? Vuoden 1724 jutun mukaan Keisarin myyjä Henrich Mattsson on Johan Anderssonin lanko eli Henrich Walborgin veli. Näin hän on Thomasille kaukaisempi sukulainen ja helpommin unohdettavissa?
Eli:
Henrich Mattsson, jolla
1) tytär, jonka poikia ovat
a) Thomas Simonsson Euran Laihian kylästä sekä
b) Kokemäen Paistilan Köönikän isäntä Matts Simonsson
2) poika Matts Henrichsson, jonka
a) poika Henrich Mattsson myi tilan
b) tytär Walborg Mattsdotter oli naimisissa Ulvilan Levanpellon Äijälän isännän Johan Anderssonin kanssa
3) lapsi (?), jolla
a) lapsi(?) Jacob Hindersson, Lammaisten Keskipereen isäntä
Tässä kuviossa vuoden 1722 käräjien sukulaisuussuhteet olisivat korjattuina siis: Thomas Simonsson ajoi _äitinsä_ veljien (?) lasten asiaa, kun Keisarin tilan oli myynyt _äidin_ veljen poika.
Välikäräjillä 1724 tehty sopimus jätti Keisarin Hans Spårelle. Hänen hallinnassaan se mainitaan ainakin vuonna 1725 [Kokemäen talvikäräjät 1725 (89v, Kansallisarkisto), Kokemäen syyskäräjät 1725 (589v)]. Seuraavassa löytyneessä Keisari-jutussa vuodelta 1727 [Kokemäen talvikäräjät 1727 (137v-, Kansallisarkisto)] ymmärtääkseni mainitaan uuden isännän Henrik Simonssonin ostaneen tilan. Samoilla käräjillä paljastuu, että hänen vaimonsa veli on kruununtalonpoika Johan Mickelsson Kokemäen Sonnilan Setälästä [Kokemäen talvikäräjät 6-9/2 1727 (147-147v, Kansallisarkisto)].
Henrik Simonssonin sukulaisista taas ei toistaiseksi näkynyt viitteitä. Nimeä ei mainita välikäräjien 1724 sopimuksen allekirjoituksissa eli vaikuttaa epätodenäköiseltä, että hän kuuluisi Laihian Isotalon veljeksiin.
Jatko?
Toivon edelleen, että joku itseäni taitavampi innostuisi tarkastelemaan käräjiä joko mikrofilmeiltä tai kuvistani (http://picasaweb.google.co.uk/Kaisa667/Keisari2 http://picasaweb.google.co.uk/Kaisa667/Keisari ). Itseni pitäisi palata Tuokko-laatikolle hakemaan uudelleen Keisari-kortit käsiini, merkitä muistiin tuomiokirjaviitteet ja yrittää sitten saada tolkkua 1600-luvun käräjistä, joilla Keisarin sukuoikeuksia on myöskin käsitelty
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti