Satakuntalaisia naisia 1600-luvun lopulla

Elisabet Grelsdotter menetti miehensä, Kokemäen kirkkoherran Simon Bartholdi Giösin, kuolemalle 24.5.1674. Simon oli hallinnut viimeistään vuodesta 1648 Kaarenojan yksinäistaloa, jota myös Potilaksi kutsutaan. Elisabetin ja Simonin yhteisen testamentin mukaan Kaarenoja siirtyi heidän Elias-pojalleen. Tämä oli kustannettu Turun akatemiaan opiskelemaan ja hän oli hoitanut vanhempiensa puolesta äidin perintöasioita Mynämäellä. Elias oli mennyt ennen isänsä kuolemaa, vuonna 1673, naimisiin Kristina Reinholdsdotter Böningin kanssa. Samana vuonna Elias oli vielä Kokemäenkartanon läänitysvouti, mutta jo vuonna 1675 Rauman pormestari.

Tarkoituksena oli, että Kaarenojaa vastaan Elisabetilla olisi turvattu ja mukava vanhuus. Rahasta ja miniän käytöksestä tuli kuitenkin riitaa ja kun helmikuun lopussa 1680 oli vihdoin saatu aikaiseksi inventaari seuraavan Kokemäen kirkkoherran kanssa niin Elisabet tarttui kynään Eurajoella 24.5.1680 ja ilmoitti, että Kaarenojan hallinta pitäisi siirtää hänen vanhimmalle tyttärelleen Katarinalle.

(Kristiina tuskin oli tästä kovin mielissään. Hänellä oli vastuullaan Eliaksen jättämiä velkoja, joita Porin pormestarin Kustaa Heikinpojan leski Elisabet Johansdotter karhusi maaliskuussa 1681 Ulvilan käräjillä. Kristiina asui tuolloin isänsä luona Pomarkussa ja vakuutti miehensä omaisuuden tulleen jaetuksi velkojille ennen Raumalta lähtöä. Todistajien mukaan Raumalta oli kuitenkin tuotu kaksi tai kolme kärryllistä tavaraa epäilyttävästi keskellä yötä. Kristiinan mukaan niissä oli miehen vanhoja vaatteita ja hänen vuodevaatteitaan.)

Katarinan aviomies Huittisten kirkkoherra Andreas Keckonius oli kuollut kesällä 1675. Hänelle oli järjestetty komeat hautajaiset, joihin kutsuttiin Turusta piispa sekä yliopiston professoreita. Poika Johan sai isänsä viran ja riitaantui sitten vouti Påwal Callian kanssa. Tämä oli ollut hyvissä väleissä Andreas Keckoniuksen kanssa ja anoi rahaa hautajaisiinkin lesken puolesta, mutta nyt mieli muuttui. Kirkkoherra ja leskeksi jäänyt äiti olivat anoneet verohelpotuksia, joihin voudin mielestä ei ollut aihetta, sillä vaikeista ajoista huolimatta he saivat runsaat verotulot. Veronalennukset olisivat ”synti oikeamielistä omaatuntoa vastaan”. Olihan Keckoniuksen tytär oli pyntätty ”kuin vapaaherran lapsi”, perhe kävi vuosittain Tukholmassa ostamassa kalliita vaatteita ja koirallakin oli koristeltu ja kallis kaulapanta.

Jolla on sille annetaan. Johan Keckonius vei isoäitinsä kirjeen Kaarenojan hallinnasta käräjille ja tila siirtyi Johanin äidille Katarinalle. Ja tämä saatiin näin Huittisten pappilasta muuttamaan Kokemäelle?

Henkikirjatietojen mukaan Johanin äidinäiti Elisabet oli kirjettä laatiessaan jo 80-vuotias. Hän näkyy vielä vuonna 1682 henkiverotuksessa Kaarenojalla Katarinan ja (tämän tyttärien?) Elisabetin sekä Marian kanssa.

Katarina seurasi vanhempiensa esimerkkiä. Hänen tekemänsä testamentti Elisabet ja Maria tyttärten hyväksi käsiteltiin Kokemäen käräjillä vuonna 1688. Kaarenojan ratsupalvelustilan hallintaoikeuden ja irtaimen vastineeksi tyttäriltä vaadittiin syytinki Katarinan loppuelämäksi sekä hautajaiset. Katarina haudattiin Kokemäellä 18.10.1708, (tytär?) Maria 12.1.1718. Kaarenojalla henkiverotettiin 1692-1713 Elisabet Keckoniaa, ilmeisesti tämä oli Katarinan tytär, jonka mainittiin asuvan äitinsä kanssa 1699.

Isonvihan aukon jälkeen Kaarenojaa hallitsi nimismies Henrik Boge (s. 1694).

Lähteet:
SAY Kokemäki
Tuokko ”syytinki vanhemmille”&”testamentti” (Koke 1688 mm 16: 81-82)
Sari Katajala-Peltomaa & Raisa Maria Toivo: Noitavaimo ja neitsytäiti. Naisten arki keskiajalta uudelle ajalle. s. 116-119
Tapio Salminen: Kokemäen ja Harjavallan papisto ennen vuotta 1870. 2007
Janne Haikari: Isännän, Jumalan ja rehellisten miesten edessä. Vallankäyttö ja virkamiesten toimintaympäristöt satakuntalaisissa maaseutuyhteisöissä 1600-luvun jälkipuoliskolla. Bibliotheca Historica 121. 2009 s. 214
Yo-matrikkeli:

• 2603 Boge, Simon, Kokemäen pitäjänapulainen (yo 1677/78, † 1732)
• 1581 Keckonius, Johan, Huittisten kirkkoherra (yo 1662/63, † 1719)
• U62 Keckonius, Anders, Huittisten kirkkoherra († 1675)
• 1394 Gjös, Elias, Rauman pormestari (yo 1659/60, † 1680)

Hassalan ja Riihivalkaman Pentti

Kokemäen Herttolan tila annettiin vuonna 1651 elinikäiseksi läänitykseksi Bengt Jönssonille (toisinaan Johansson). Häntä kutsuttiin vuosina 1654 ja 1655 entiseksi rykmentinkirjuriksi ja vuonna 1656 hänet on SAY:n mukaan henkiverotettu Herttolan naapurissa, Hassalassa, yhdessä vaimonsa Marian kanssa. Avioliitto oli olemassa ainakin edellisenä vuonna, jolloin käräjillä 3.–5.7.1655 käsiteltiin juttua, josta Kotivuori poiminut olennaisen:

"saaken emillan fordom Regementz Skriffware Wällförståndigh Bengt Jonsson i Hassala Kärande, och Caplann i åfwanb: Sochen Wällärde H:r Jören Culmanno Swarade [Kokemäen kappalainen Georgius Erici Culmannus, † 1666], angåande icke allenast dhe ährerörige och försmädelighe ordh, som H:r Jören hono: skulle haffwa öfwerijtat ... uthan och hans hustru dygdesamme hustru Maria Simonssdotter angripit och till Barn mörderska förwijt och beskylt ... h. Marias broder Do:nus Barthollus Gjöös;"

Vuonna 1656 Maria on merkitty verotuslistaan kuolleeksi. Edellä mainitun käräjäjutun ja vahvistavan tuomiokirjakortiston avulla selviää, että Maria oli Kokemäen kirkkoherran Simon Giösin tytär. Avioliitosta syntyi ainakin tytär Elisabet, joka aikuisiällä Tyrväällä tehdyn kirjauksen mukaan on syntynyt noin vuonna 1654. Tapio Salmisen pappismatrikkeliaan varten läpikäymä kirjallisuus ei tunne Marialle yhtään avioliittoa, mutta SAY:n Hassalan tiedot vuosilta 1642-1652 viittavat vahvasti siihen, että Marian aikaisempi aviomies oli nimeltään Henrik Brusiusson.

Bengt Jönsson meni uudelleen naimisiin vuoteen 1661 mennessä Lisbetin kanssa. Verkkolähteet ovat yhteisymmärrryksessä siitä että hän oli Paul Bogen tytär. Eli Kokemäen kirkkoherra Gustaf Bogen sisar? (Alla oleva kuva piirretty tällä oletuksella)

Bengt ja Lisbet häviävät Hassalasta 1660-luvun alkuvuosina ja ilmaantuvat Tammelan Riihivalkaman Anttilaan vuonna 1680. Tammelassa Bengtin titteli "befallningsman". Lisbet haudattiin Tammelassa 8.11.1696 ja Bengt 10.12.1702.

Bengt ehti siis mahdollisesti nähdä Anna-tyttärensä käräjillä. Tätä syytettiin liian aikaisesta lihallisesta yhteydestä Zachris Zacharisson Buchtin kanssa, sillä häitä oli vietetty 21.12.1700 ja ensimmäinen lapsi syntyi jo 13.8.1701.

Anna oli synnytysikänsä puolesta selvästi Bengtin kakkosavioliiton lapsi. Hänen veljiään olivat Sariin sukunimeä käyttäneet Lars ja Jonas, jotka olivat aloittaneet Turun katedraalikoulussa vuonna 1680 ja syntyneet täten todennäköisesti 1670-luvun alussa.

Takaisin Hassalaan, johon on vuosina 1675-77 merkitty Elsa trumpeterska, vuonna 1682 Lisbet Bengtsdotter, 1683 h. Elisabeth, 1684 Lisbet Bengtsdotter. Vuosina 1679-80 Hassalaan on kirjattu Jacob Tammelander.

Käräjillä 7.–8.9.1677 mainitaan "hustru Elssa Bengdzdotter i Hassala", joka tuolloin oli Tammelassa apupappi Jacobin vaimona. Jacob haudattiin Tammelassa 8.9.1722, vaimonsa kanssa? Oliko Elsa ollut aikaisemmin trumpetinsoittajan kanssa naimisissa? Tammelan säilyneissä kasteluetteloissa on lapsia päiväyksillä 17.5.1681, 15.3.1687, 21.1.1690, 15.7.1695 eli Elsan syntymäaika on rajattavissa vuosiin 1655-1663 (olettaen synnytykset 18-40 -vuoden iässä).

Elsa ei ole sama henkilö kuin edellä mainittu Elisabet, joka solmi vuonna 1675 avioliiton Simon Sylveniuksen kanssa, mutta jäi varsin pian leskeksi, sillä Sylvenius haudattiin Eurajoella 9.6.1678. Eurajoen käräjillä todettiin 17.–18.3.1681 Elisabetin muuttaneen Kokemäelle. Sieltä hän päätyi vuoteen 1693 mennessä Tyrväälle Engelbrekt Staren vaimoksi. Kokemäen käräjillä Stare hoiti Hassalan asioita ainakin 18.–21.10.1689. Isonvihan aikana Elisabet, joka käytti sukunimeä Hassalenia, oli Ruotsissa paossa. Hänen miehensä kuoli 8.12.1720, mutta Elisabet haudattiin Uudessakaupungissa vasta 30.1.1742.

Aikaisemmin täällä esitetty sukukaavio päivitettynä:

SukuForumin keskustelussa Astrenius on nimimerkki Benediktus esittänyt, että kaaviossa esiintyvä Håkan Månssonin isä on "Måns Månsson: Viikarin ratsutilan isäntä 1646-1664. Hiedan ratsutilan isäntä 1665-1668. Kuolee Viikarilla 1679." Tämän vaimo "Anna Hansdr. Viikarin isännän Vouti Nils Erikssonin (is. 1628-1645) leski. Anna Hansdr. Nilsin toinen vaimo. 1. Rainion ratsutilan leskiemäntä Beata. Anna kuolee 1668. Månssin toinen vaimo Elin." "Hiedan ratsutila siirtyy Månssin pojalle Luutnantti Håkan Månssonille ja vaimolleen Margareta Sigfridsdr:lle. Omistajat 1669-1681" Tätä ennen "Håkan Månsson: Mynämäki Kallis(Kalleinen) ratsutila 1664-1669 mainitaan", jossa aikaisempi isäntä "Kruununvouti Johan Bertillson. Kuolee 1662. Vaimo Karin. Mynämäen käräjät:stiuffadher corneten Håkan Månsson."

Jutun lähteet
Tapio Salminen: Joki ja sen väki. 2007 s. 264
SAY Kokemäki
Tuokko (Bengt Jönsson myös tässä , tässä ja tässä)
Tapio Salminen: Kokemäen ja Harjavallan papisto ennen vuotta 1870. 2007 s. 134-135
Paltan ja Mäkirinteen sukusivu
Tammelan haudatut (Hiski)
Yo-matrikkeli:

• Bertil Gjös Bartholdus Simonis, Satacundensis 689.
• Gustaf Boge Gustavus Pauli, Satacundensis 767.
• Simon Sylvenius Simon Martini, Luviensis 1309.
• Jakob Tammelander Jacobus Michaelis, Tammelensis 1731.
• Jonas Sarin Jonas Benedicti, Tavastensis 3156.
• Lars Sarin Laurentius Benedicti, Tavastensis 3157.
• Johan Tammelander Johannes Jacobi, Tavastensis 4387.
• Jakob Tammelander Jacobus Jacobi, Tavastensis 4501.

Tyrvään rippikirja
Finska flyktingar i Sverige under stora ofreden
Johanna Aminoff-Winberg: På flykt i eget land
Ulla Koskinen & Virpi Nissilä: Kokemäen Äimälän rusthollin kaupat 1686-1727. Genos 3/2009

Båget palaavat jälleen

Verkossa kerrotaan ilosanomaa, että nyt ovat esillä Antti Lehtosen kokoamat Oriveden ja Längelmäen tuomiokirjapoiminnat keskiajalta vuoteen 1870. Kateeksi käy, tällaisia olisi ilo käyttää omalta tutkimusalueeltakin. Piruuttani hain Kokemäkeä koskevia juttuja ja sain eteeni pätkän:

Oriveden kesä- ja syyskär. 11-12.9.1730 Holmassa
Y-S KOa43:387v-, mikrofilmi ES 1983
s. 389v - Länsman i Cangasala Sochn Carl Båga föredrog, att hans afl:ne Fader Länsman Johan Båga, i begynnelsen af det framfarne Kriget, för ongefär 30 åhr sedan, lämnat framl:ne Länsman Henrich Ollenquist des obligation på 50 d:r s:rmt, sampt under pant 2:ne Sölfwer skedar, och emädan Carl Båga åhr 1720 under Ryska öfwerwäldetz tidh, till Ollenquistz dotter Gretha lefwererat 16 Carol:r sampt till Ollenquistz Änkia Anna Roos ½ T:t Rågh och ½ T:r Korn, - -. Änkian Anna Roos swarade, att dottren som nu mera är gift i Kumo (Lummo?) Sochn intet bracht henne till handa mera än 8 Carol:r - -. Hennes Swärson Mathias Sewon skall åhr 1723, enär han hoos Båga - -. Förliktes.

Johan tässä kuukauden tauko olikin. Ja Kangasalan nimismies oli näköjään naimisissa Stenius-suvun tyttären kanssa. Alkaa taas pyöryttää.

Hiskistä löytyy Matthias Sewoniuksen avioliitto Sophia Ollenqvistin kanssa 16.2.1716 Orivedellä. Heille syntyy siellä lapsia 13.11.1716, 19.12.1719 ja 10.5.1722. Sophia haudataan 4.10.1724 Orivedellä.

Grethan avioliittoa ennen vuotta 1730 ei Hiskistä löydy. Iso-Iivarin talonhaltijaluettelo pelastaa jälleen - Margareta Ollonqvist on Kuurolan Päkin emäntänä sopivaan aikaan. Aviomies Anders Björnström haudataan vasta 8.11.1752, joten Porissa on vihitty toinen Margareta Ollonqvist vuonna 1738?

Taas Båge/Boge-palanen

Kaupasta en eilen illalla saanut lemppari Pågen-leipää, mutta onneksi on tätä Bågea...

Kävin tarkastamassa Paltschikin kokoelman Båge-tiedot. Hän oli löytänyt Kokemäen käräjäpöytäkirjoista (6-8.2.1700 f87) tiedon, että kirkkoherra Gustavin lapset olivat: apupappi Simon, Pål, Gabriel (vouti Anolassa, jossa SAY:n perusteella 1696-1713), Liskin sekä tytär, joka oli naimisissa Johan Bryggmanin kanssa. Tämä rimmaa Salmisen matrikkelin kanssa.

Lisken-tytär oli henkikirjojen mukaan asunut 1691-97 Teikarlassa, jossa Hockmanin kirjausten mukaan isännöi kappalainen Paulus Boge 1691-1704 ja nimismies Johan Bryggman 1709-1713.

Sekä Paltschik että Hiski löytävät Bryggmanin kuoleman Porin seurakunnasta 26.12.1715. Puoli vuotta aikaisemmin siellä kastettiin Jeremias Steniuksen Maria-tytär. Steniuksen vaimo oli Kristina Boge ja kummeina olivat mm. Johan Bryggman ja Henrich Boge. Jeremiaan veljenpoika Simon Stengrund oli Kokemäenkartanon vuokraaja kun pariskunta Gustaf Båge ja Anna Enckell ilmaantuivat sinne ja Annahan muutti välillä Teikarlaan. Nimismiehen virka siirtyi Bryggmanilta jonkinasteiselle sukulaiselle. Vähän alkaa kuva hahmottua, mutta aika monta palaa puuttuu.

Porilaisen porvarin Christopher Linmanin vaimolle Anna Bogelle Paltschik oli löytänyt patronyymin Gabrielsdotter sekä syntymäajan 12.5.1698. Anna mainitaan vaimona henkikirjoissa 1724-1736. Jacob Bågesta Paltschik tiesi – valitettavasti – vähemmän kuin minä. Jokohan alkaisi riittää?

Gustaf Båge ja Anna Enckell - paloja

Henkikirjat
Hiskistä alunperin löytynyt pariskunta Gustaf Båge ja Anna Enckell näkyy Villiössä 1738 (7515:2481, Gustaf rusthollari, Anna vaimo), 1739 (7519:2293, "Förra åbonn"), 1740 (7522:1240v, "Förra åbone"), 1741 (7526:2467, jälleen rusthollari), mutta vuonna 1742 ei enää Villiössä.

Edeltävää aikaa kattaa SAY, jossa rusthollari Gustaf Båge on Färkissä ilman vaimoa vuosina 1733 ja 1734 ja vaimon kanssa 1738. Hockman on talonhaltijaluettelossaan yhdistänyt reippaasti vuoden 1731 apupappi Bågen Gustafin kanssa ja merkinnyt näin Färkkiin "Gustav Boge, apulaispappi 1724-1738." Rohkenen olla eri mieltä, varsinkin kun Salmisen pappisluettelosta ei apupappi Gustafia löydy.

Enckell
SSS:n kirjastossa kävin tutustumassa Gerald Enckellin kirjaan Släkten Enckell 1623-2000. Mielenkiinnon alla oleva pariskunta löytyy sivulta 167, jossa Anna on Elias Enckellin ja Katarina Thuroniuksen tytär. Hänet on haudattu Kokemäellä 4.4.1762 62-vuotiaana.

Gustaf on saanut tittelin "utridaren", jota kotisanakirjani eivät tunteneet. Svenska akademiens ordbok ei valitettavasti vieläkään ole u:ssa asti. Keskustelun perusteella sana ei ole kovin yksiselitteinen.

Enckell on onnekseni merkinnyt muistiin Kokemäen rippikirjat sivuja myöten. Gustaf näkyy Kokemäen kartanossa ennen kuolemaansa vuonna 1752. Rippikirjassa syntymävuotena on 1706, mutta hautausmerkinnässä ikänä 60 vuotta. Gustaf kuoli olleessaan yksin myllyllä ja uskotaan hänen hukkuneen patoaltaaseen.

Enckell ei esitä lähteitä tiedolleen, että Gustaf oli Simon Påvelsson Bågan ja Anna Florinin (k. Kokemäen Villiössä 20.12.1731) poika. Tähänastisessa Båge-haravoinnissa en ole tällaiseen pariskuntaan törmännyt. Enckell toteaa Callia-artikkelissaan (Genos 2001) tutkineensa Båge-sukua, joten oletettavasti tässä on kyse hänen tutkimustuloksestaan.

Salmisen pappismatrikkelin mukaan Kokemäellä vaikutti sekä Paulus Gustavis Boge (vaimo Maria Johansdotter Thuronius) että Paulus Johannis Boge (vaimo Kristina Johansdotter Thuronius ), jotka molemmat jäävät isoisäehdokkaiksi. (Salmisen pappismatrikkelin mukaan Kokemäen nimismies 1721-59 Henrik Boge on Paulus Johanniksen poika ja ylioppilasmatrikkelin mukaan Simon Bogen poika. Ylioppilasmatrikkelikin näköjään tuntee Paulus Johanniksen Henrik-pojan, mutta ei yhdistä häneen nimismiehen ammattia. Haluanko oikeasti sekaantua tähän...)

Gustafin kuoleman jälkeen Anna löytyy Jacob-pojan kanssa Teikarin talosta ja ennen kuolemaansa Henric-pojan kanssa Kokemäenkartanossa. Enckell ei ole löytänyt poikien jälkiä tämän jälkeen. Eli jää mahdolliseksi, että Jacob olisi päätynyt ensin merimieheksi Raumalle ja sitten porvariksi Poriin. Mutta mahdolliseksi jää paljon muutakin, mikä ilmeisesti on syynä sille, ettei Båge-suvusta ole esitetty viimeisteltyä tutkimusta.

Båge & Knutell välipala

Porin tonttiluetteloista hyppäsi silmille sukunimi Båge. Hiski-haut löysivät Porin porukan lisäksi Raumalta porvari Johan Knutellin vaimona Anna Catharina Bogen. Porin myöhemmän porvarin kanssa samanikäinen Jacob Båge on raumalaisen rippikirjan mukaan Annan veli. Seuraava rippikirja antaa lähes ymmärtää, että heidän isänsä nimi voisi olla Gustaf, mikä olisi mukavaa, sillä Kokemäellä jäi "roikkumaan" Gustaf, jolla oli lähes oikean ikäinen poika Jakob.

Johan Knutellin veli Ismael kuoli nuorena ja ilmeisesti lapsettomana. Hän jätti kuitenkin satoja vuosia säilyneen jäljen:


(Kuvan lähde http://www.raumakuvasto.fi/, josta en löytänyt selviä käyttöoikeussääntöjä.)

Valaistusta?

Läänintilit näyttivät eilen aluksi houkuttelevamman puolensa. Jo kelatessani ensimmäistä filmiä silmiini osui vuoden 1739 karjaluettelo Porista. Matkan varrella näin myös Seiliin lähetettyjä (Turusta Margareta Limnelia 1739) sekä pitäjän käsityöläisluetteloja. Muuta asiaa arkistovierailun lopuksi tarkistaessa mukana oli Historiallisessa Arkistossa julkaistu ylioppilasluettelo vuodelta 1752, joka sekin oli ”verifikationikirjasta”.

Mutta ylellisyysverojen etsintä ei ollut kovin suuri menestys. Se, että vuoden 1750 tileissä oli yksityiskohtainen sisällysluettelo, oli puhdasta sattumaa. Niinpä kirjojen, jotka jakautuivat useille filmeille, läpikäynti vaatisi asennetta.

Kolmelta perättäiseltä vuodelta löysin kuitenkin Kokemäen säätyläisten ja rahvaitten ikkunaverot ja Salmista mukaillen tulokset voitaneen havainnollisesti esittää palkkigraafina:

Rahvas myi ruutunsa säätyläisille? Vai oppi vähitellen veronkiertoa? (Filmejä pyöritellessä muotoiltu vitsinpuolikas: Talonpoika lapselleen: ”Jos oli pakko ikkuna rikkoa, niin olisit ennen verokirjausta tehnyt!”)

Minua kiinnostavissa taloissa tilanne pysyi noina vuosina kyllä varsin tasaisena:
Forsby (lampuoti Simon): 4 – 6 – 6
Kokemäenkartano (Pehtoori Stengrund, säätyläinen): 7 – 7 – 7
Hannula, Kiettare (Thomas): 8 – 8 – 6
Härkälä, Haistila+Pisku (Thomas): 9 – 9 – 9
Herttola (Johan): 5 – 5 – 5
Kaarenoja (nimismies Båge, säätyläinen): 10 – 10 – 10

Näissä ja muissa vilaistuissa luetteloissa sääty tuli selkeämmin esille kuin missään muussa muistamassani alkuperäisaineistoissa.

Piirileikkiä lounastauolla

Aamuiseen Keisari-tekstiin upotin Paistilan Köönikkä-tavaraa, jota kerääntyi lukkarimetsästyksen yhteydessä. Muistiinpanoja puhtaaksikirjoittaessa huomasin, että Håkan Månssonin poikapuoli oli ”Jakob Johansson Judees”, josta tulee tietenkin mieleen Judius-suku. Joka vilahti Båge-selvittelyssä.

Iso-Iivarin luettelossa on Villiön Simulan haltijoina on peräkkäin Johan Simonsson Judius ja Håkan Månss. Katsahdus Ylioppilasmatrikkeliin ja Håkanin vaimon 1. aviomies ”Johan Simonsson” yhdistyy mukavasti lainlukija Johan Judiukseen. Jonka tytär oli siis naimisissa Gabriel Bågen kanssa.

Mutta mistä Håkan Månsson ilmaantui Kokemäelle? Ja keitä ovat "Karhiat"?

Aila Nissisen kirjan Palleroisille iloksi kuvitusta

Ylioppilasmatrikkelista ja Bågeistakin

Sain s-postin Yrjö Kotivuorelta, ylioppilasmatrikkelin tekijältä. Kotivuori kertoi, että ehdottamani korjaus Johan Fritz vanhempaan ja nuorempaan oli tehty. En edes muista koska olin kommenttini lähettänyt, puhumattakaan, että muistaisin sen sisällön. Osa asiaa oli ainakin se, että vanhemman Fritzin Sund-sukuun kuuluva vaimo kuoli perunkirjansa mukaan naimattomana eli ei voinut olla nuoremman Fritzin äiti.

No, Kotivuori lupasi, että tulevaisuudessa korjausehdotukset käsitellään nopeammin. Niitä varten on sivustolla lomake. Båge-selailun yhteydessä huomasin yhden patronyymierheen, joten kokeillaan taas.

Tapio Salmisen Kokemäki-historian pappismatrikkelissa oli tietenkin Båge-tietoja, joten vertailin eilen niitä ylioppilasmatrikkelin näkemyksiin. Salmisella oli joitakin historia- ja henkikirjoista poimittuja sisaruksia, joita ei tietenkään näy ylioppilasmatrikkelissa. Merkittävin ero oli nimismies Henrik Bågen ja pappissuvun välisessä suhteessa. Yhdessä kohdassa (en, vaihteen vuoksi, merkinnyt viitteitäni kunnolla muistiin) Salminen sanoo Henrik vanhemman olleen Gustafin veljenpoika (vrt. yo-matrikkeli, jonka mukaan pojanpoika) ja toisessa kohdassa taas käyttää jotain epämääräisempää sukulaisuus mainintaa.

Vanhempi Henrik Båge oli Salmisen mukaan nimismiehenä 1721-59 ja asui Kaarenojan Potilassa. Hiskistä löytynyt Justina-tytär (s. 13.2.1751) kuuluu siis hänelle ja vaimolle "Cathar. Ekkorn". Iso-Iivari on tunnistanut Henrikille vaimot Maria (haud. 25.5.1733 Kokemäellä) ja "Anna Caisa Johansd Eckhorn" (s. 1718).

Hiskistä löytyy 23.9.1759 syntynyt avioton lapsi, jonka "Fadr som sades lensm.Boge", voi kuulua joko vanhemmalle tai nuoremmalle Henrik Bågelle, todennäköisemmin nuoremmalle.

Nuorempi Henrik Båge (s. 17.9.1725, haud. 31.3.1801 Kokemäki) oli Salmisen mukaan nimismiehenä 1759-1776, 1778-88 ja asui Kaarenojan Yli-Potilassa. Hiskistä löytyy 13.1.1771 syntynyt avioton lapsi, jonka isä "som sades hr länsm Henr Boge ".

Nuoremman Henrikin veli Gustaf (s. 24.10.1729, haud. 23.1.1799 Kokemäellä) näkyy Kaarenojassa rippikirjan sivulla. Hän on turhan nuori ollakseen se Gustaf Boge, joka Hiskin mukaan saa Villiössä vaimon Anna Enckelin kanssa pojat Henrich (s. 19.2.1742) ja Jacob (s. 21.7.1746) .

Pitäisiköhän taas siisrtyä oikeiden ongelmien pariin sen sijaan, että lähtee niitä etsimään?

Täysin vastuuton Båge-katsaus

Katselin Iso-Iivarin versiota Kokemäen Färkin talonhaltijaluettelosta ja huomasin, että Anna Elisabet Sarenia edeltäneellä omistajalla oli (pitkän) mutkan kautta sukuyhteys Callia sukuun, niinkuin Annalla itselläänkin. Callia-suvusta on Genos-artikkeli, jota en ole muistanut katsastaa. Sen sijaan Båge-suvusta ei ole kirjoitettu mitään? Onneksi on Ylioppilasmatrikkeli ja sen lähes aina luotettavat tiedot.

Eli matrikkelin tietoihin nojaten Kokemäen kirkkoherran Gustaf Bogen jälkeläisiä ovat:
1. Paul (k. 1721)
1.1 Kristina (k. 1758)
1.2 Margareta (k. 1757)
2. Simon (k. 1732)
2.1 Simon
2.2 Karl (s. ~1709 haud. 29.6.1750)
2.3 Elisabet (k.1785)
2.4 Katarina (k. 1748)
2.5 Henrik (k. 1759)
2.5.1 Henrik (s. ~1726 k. 31.3.1801)
3. Gabriel (haud. 15.1.1728)
3.1 Margareta (s. 1704)
3.1.1 Henrik Theet
3.1.2 Hedvig Theet

(Fuskasin ripauksen sen kunniaksi, että Kokemäen rippikirjoja on tullut lisää Digiarkistoon. Theet-immeisiä on tullut käsiteltyä täällä aikaisemminkin.)

Gustafin syvemmistä juurista on Kari Klemelä kertonut Suku-postituslistalla:

Gerald Enckell Lidingöstä lähetti minulle vuonna 2002 tiedon, että Påvel Kristofferssonin vanhemmat olisivat seuraavat: "Kristoffer Larsson. Ratsumies Anders Larssonin lippueessa. Osti 1585 jälkeen kaikki Pirkkalan Mäkikylän talot (myöh. Harjun kappelissa) ja muodosti niistä Mäkkylän kartanon (mainitaan omistajana ainakin 1588-1598). Nuijasodan aikana kartano poltettiin ja ryöstettiin. Neljä nimeltä tunnettua pitäjän talonpoikaa vei häneltä vaatteita ja 'andra Parzeler een hell kista fåll'. Kuollut ennen 1601. - Puoliso Anna. Leskenä ainakin vielä 1615. Annan toinen puoliso oli ennen tammikuuta 1603 Henrik Klasson, joka osti 1603 maata Keijärven kylästä Bengt Erikssonilta."

Elisabeth Kristoffersdotterin Enckell sanoo olleen kirkkoherra Måns Walleniuksen tytärpuoli (RO 25.9.1671, s. 150). Tällaisesta kirkkoherrasta tai Elisabethin vanhemmista en ole löytänyt tietoja. Elisabethin toinen mies oli Severinus Matthiae Birckelman ja kolmas mies (Sumeliuksen mukaan n. 1645 - ?) Magnus Canuti Wanaeus tämän 1. avioliitossa. Elisabeth kuoli 1668 ja perunkirjoitus toimitettiin 19.2.1669.