lauantai 17. marraskuuta 2007

Hulda Huoleton taas vauhdissa

Minulla ei ole varaa arvostella ketään eikä mitään. Ystävällinen ihminen huomautti s-postissa, että repostellessani alla Joen väkeä, olin viitannut Berglundin sukukirjaan, vaikka tarkoitin Bergholmin sukukirjaa.

Lauantai Kansallisarkistossa

Hyödyllinen aamupäivä Kansallisarkistossa. Aloitin vanhojen käsialojen siedätyshoidolla eli yritin saada tolkkua 1600-luvun käräjäpöytäkirjoista. Yrittämiseen kyllästyttyäni tuli mieleen tarkistaa Kokemäen henkikirjoja. Jos vaikka saisin paremmin kiinni Anna Elisabet Sarenin ja Gabriel Gottlebenin avioliiton ajankohdasta tms.

Onnistuin paremmin kuin odotin. Lähes sattuman kautta huomasin Annan siskon Kiettareessa ja aikaisemmassa kirjassa Anna oli ennen avioliittoaan samassa talossa. Jees! Ensimmäinen löytynyt maininta ennen avioliittoa. Jos osasin lukea oikein, Anna oli niin köyhä ettei edes maksanut henkiveroa. Mikä selittänee, ettei häntä löytynyt muista kirjoista. (Sattuman sijasta olisin voinut käyttää heuristiikkaa "etsi sieltä missä olet viimeksi nähnyt"; Sarenit hävisivät näköpiiristäni heidän luopuessaan Purrin puustelista Kiettareessa.)

Tiistaina pitää lähteä kolmatta kertaa tässä kuussa töiden takia reissuun - en todellakaan haluaisi tehdä duunia, johon kuuluu matkustamista. Maanantaina ehdin toivottavasti ennen SSS:n hallituksen kokousta käydä vilaisemassa tänään tilatun kartan ja kortistot. Saa nähdä onko hallituksen kokous viimeiseni, varajäsenyyteni koskee vain tätä vuotta.

Eilen luin huolellisemmin Kokemäen ja Harjavallan historiaa läpi, noin sata sivua varsinaista opusta taitaa olla jäljellä. Muistiinpanoja on kertynyt vain 5 sivua, mutta ottaen huomioon, että kiinnostuksen kohteeni tällä hetkellä on erittäin lyhyt ajanjakso, hyötysuhde ei ole ihan toivoton.

perjantai 16. marraskuuta 2007

Kirjanmerkin satoa

Selailin kirjanmerkkejäni ja leväytin sitten eteen Jyväskylän yliopistosta tämän vuotisia graduja. "Kirkollisen yhtenäiskulttuurin mureneminen Halsualla ja Vetelissä" kuullosti varsin lupaavalta ja niinhän se oli, että isoäidin isoisä esiintyi tekstissä useampaan kertaan... Olisi ollut kivoja lisiä tämän vuotiseen sukukroniikkaan, mutta ohi meni tällä kertaa.


Ensivaikutelmat Joen väestä

Ryntäsin vauhdilla kotiin eilisen SSS:n kirjastotoimikunnan kokouksen jälkeen. Isä oli tuonut tuoreen Kokemäen ja Harjavallan historian kattoni alle.

Tartuin ensimmäiseksi kakkososaan ja avasin kirjan Forsbyn kohdalta. Suuni taisi loksahtaa auki. Ala- ja Yli-Forsbyssä esi-isääni Kaarle Nikodemusta edeltävät omistajat olivat päinvastoin kuin omassa tutkimuksessani. Kaarle oli merkitty molempiin, vaikka minusta hänellä ei ollut mitään tekemistä Ala-Forsbyn kanssa. Samalla aukeamalla hän on Härkälässä, niinkuin pitääkin, mutta on saanut vaimonsa sukunimen. Vaimon ensimmäisen miehen sukunimeksi on kirjattu Hastin ja pojan Wastén, kun tähän asti se on mielestäni ollut joka paikassa (mukaan lukien Berglundin [p. o. Bergholmin] sukukirja, jossa on tietenkin omat virheensä) Hastén. Mutta uskooko tästä lähtien joku muuta kuin filosofian tohtorin sanaa?

Ennen nukkumaanmenoa en todellakaan voi väittää lukeneeni koko kirjaa huolella läpi. Varsinaisen historian teksti oli yleistävää ja tilastopainotteista. Vuotta 1600 edeltävään aikaan oli käytetty runsaasti sivuja ja tuntui, että useimmat henkilöhakemiston viitteetkin veivät sinne.

Kirja oli kansiaan myöten kauniisti kuvitettu, mutta silmiini ei osunut yhtään historiallisen ajan esinekuvaa esim. Maahengen temppelistä tai Kansallismuseon kokoelmista. Sekä maatalousmuseosta että ulkomuseosta oli luullut löytyvän kuvattavaa. Kansallismuseon vanhasta perusnäyttelystä muistan ainakin 1600-luvun (?) satulan, jonka sanottiin olevan Kokemäeltä. Ja vaikka Gottlebenin-tuolien alkuperä on hieman hämärä, niin lienee kiistatonta, että ne olivat Kokemäellä historiankirjan kattamana ajanjaksona.

1800-luvun kohdalla lähteinä oli käytetty laajasti sanomalehtiartikkeleita. Jostain syystä Salmiselle oli jäänyt täydeksi arvoitukseksi ”Vuotuisten ajanviettojen” kirjoittaja N. H. Ainakin bibliografiassa, josta itse artikkelin olen löytänyt, kirjoittajaksi on avattu Nikodemus Hauvonen. Vaikuttaa uskottavalta, kun mies on kotoisin Harjavallasta ja Suomalaisen kirjallisuuden seuran jäsenyys osoittaa oikean suuntaista kiinnostusta.

keskiviikko 14. marraskuuta 2007

Takaisin Torttilaan

Vilaisin SatakuntalaisetSuvut-listan vanhoja posteja, joissa oli vatvottu Keisarin isäntiä ees ja taas. En jaksanut käydä kaikkea läpi. Mutta katselin SAY:t, joiden pohjalta päivitetty listaus on:

Mårten (tuomiokirjat 1624, 1638, 1639, 1642; SAY tuntee Mårten Nilssonin mm. 1621, 1631)

Matts Jacobsson (tuomiokirjat 1648; SAY 1634, 1635, 1637, 1638, 1639, 1642, 1643, 1644, 1645, 1646, 1647, 1649, 1650, 1656, 1657, 1658) isäntänä 1634-1650
Vaimo Berta Nilsdotter (mainitaan Henrich Mattssonin äitinä; SAY 1634, 1635, 1637, 1638, 1639, 1642, 1643, 1644, 1645)
Vaimo Maria (SAY 1647)
- poika Henrich (SAY 1634, 1635, 1637, 1639, 1642, 1643, 1644, 1645, 1646, 1647, 1649, 1650, vuodesta 1651 isäntä ks. alla)
- tytär Karin (mainitaan Henrich Mattssonin sisarena; SAY 1634)
- vävy Mårten (SAY 1634, 1635, 1637, 1638, 1639, 1642, 1643, 1644, 1645, 1646)
- poika Anders (SAY 1642, 1643, 1644, 1645, 1646, 1647, 1652, 1656, 1657, 1659, 1660, 1661, 1663, 1664[sairas])
- poika Thomas (mainitaan Henrich Mattssonin veljenä, SAY 1642, 1643, 1644, 1645, 1646, 1649, 1650, 1651, 1652, 1660)
- tytär Lisa (mainitaan Henrich Mattssonin sisarena, SAY 1643, 1644, 1645, 1646, 1647, 1649, 1651)
- tytär Brita (mainitaan Henrich Mattssonin sisarena, SAY 1656, 1657, 1658, 1659, 1660, 1661)
- poika Eric (mainitaan Henrich Mattssonin veljenä, SAY 1659, 1660, 1661, 1663, 1664, 1665, 1666, 1667, 1668, 1669, 1670, 1671, 1672, 1673)

Henrich Mattsson (tuomiokirjat 1679, 1680; SAY 1634, 1635, 1637, 1639, 1642, 1643, 1644, 1645, 1646, 1647, 1649, 1650, 1651, 1652, 1656, 1657, 1658, 1659, 1660, 1661, 1663, 1664, 1665, 1666, 1667, 1668, 1669, 1670, 1671, 1672, 1673, 1674, 1675, 1676) isäntänä 1651- 1677
Vaimo Karin (SAY 1649, 1650, 1651, 1652, 1656, 1657, 1658, 1659, 1660, 1661, 1663, 1664, 1665, 1666, 1667, 1668, 1669, 1670, 1671, 1672, 1673, 1674, 1675, 1676, 1677, 1678, 1679, 1680, 1681, 1682, 1683, 1684)
- poika Matts (mainittu poikana, tuomiokirjat 1678, 1681, 1682, 1688, 1690, 1699; SAY 1666, 1667, 1668, 1669, 1670, 1671, 1673, 1678, ks. alla)
- poika Jacob (SAY 1684, 1685, 1686, 1687, 1688, 1689, 1690, 1691, 1693, 1694, 1697, 1698, ) isäntänä 1684-1691, sukuoikeudesta ratsutilalla käyty oikeutta Koke 1690 mm20:42-43
- ?poika Anders

Matts Henrichsson (tuomiokirjat 1678, 1681, 1682, 1688, 1690, 1699; SAY 1634, 1635, 1637, 1639, 1642, 1643, 1644, 1645, 1646, 1647, 1649, 1650, 1651, 1652, 1656, 1657, 1658, 1659, 1660, 1661, 1663, 1664, 1665, 1666, 1667, 1668, 1669, 1670, 1671, 1672, 1673, 1674, 1675, 1676, 1677, 1678, 1679, 1680, 1681, 1682, 1683, 1694, 1695, 1696, 1697, 1698, 1700, 1701, 1704) isäntänä 1678-1683, 1693-1703
Vaimo Lisa (SAY 1674, 1675, 1676, 1677, 1678, 1679, 1680, 1681, 1682, 1683, 1694, 1695, 1696, 1697, 1698, 1700, 1701, 1704)
- poika Henrich (mainittu poikana 1699; SAY 1698, 1700, 1701, ks. alla)

Henrich Mattsson (tuomiokirjat 1699; SAY 1698, 1700, 1701, 1704, 1709, 1710, 1713) isäntänä 1704-
Vaimo Walborg (SAY 1704, 1709, 1710, 1713)

Henrich (SAY 1723) Sama kuin edellinen?
Vaimo Karin (SAY 1723)

Vuonna 1724 SAY:ssä mainitaan Keisarin talossa Hans Spåre. SatakuntalaisetSuvut-listalla on kerrottu lehtileikkeestä, jonka mukaan:

Tuomas Simonpoika Laihialta (Isotalo) on valittanut siitä, että hänen äitinsä veljenpoika Heikki Matinpoika on 5.3.1721 myynyt Hannu Spårelle 100 taalarista Keisarin tilan. Edelleen 30.3.1724 valitettiin siitä, ettei Torttilan kylässä olleesta Keisarin talosta oltu tehty perinnönjakoa siihen mennessä.

Onkohan tuoreessa Kokemäen ja Harjavallan historiassa lisävalaistusta?

Tuokkonen Torttilan Keisaria ja Irjanteen Mustapäätä

En löytänyt Kansallisarkiston tuomiokirjakortiston laatikosta 10 sitä mitä hain, mutta silmiin osui Harjavallan Torttilan Keisarin kortteja, joissa oli sukulaisuusmerkintöjä. Eivät sellaisia, jotka auttaisivat isonvihan jälkeiseen aikaan, mutta kirjattakoon ylös kuitenkin:

Mårten, joka mainitaan 1624, 1638, 1639, 1642
Mats, joka mainitaan 1648
Henrich Mattsson, joka mainitaan 1679, 1680
- jonka vanhemmat Matts Jacobsson ja Bertha Nilsdotter.
- jolla sisarukset Thomas, Eric, Carin, Lijsbetha ja Britha
- jolla poika Matts Henrichsson, joka mainitaan 1678, 1681, 1682, 1688, 1690, 1699
- - - - jolla poika Henrich Mattsson (1699)
- ?jolla poika Jacob Henrichsson, jolla ”sukuoikeus ratsutilalla” (1690)
- ?jolla poika Anders Henriksson, joka ”sukuoikeudellinen talollinen, osuuden omistaja Harjavallan kalastamossa” (Kortissa ei ollut käräjäviitettä)

Sukulaisuussuhdemerkinnät ovat korteissa melko harvinaisia. Eurajoen Mustapään kohdalta löytyi toinen: Vuonna 1682 isännöineen Henrich Thomassonin isän sisko Margareta Mattsdr asui tuolloin Mullilassa. Eli seuraa, että Henrichin isän nimi oli Thomas Mattsson. (En ymmärrä miksi ulkomaalaisten mielestä patronyymit ovat tutkimukselle este, kun minusta sen on apu.) Yhdestä kortista löytyi Thomas Matsson Mustapä, käynyt käräjillä vuonna 1674. No, tästäkään ei ollut suuremmasti iloa, kun omat yhteyteni tilaan tulevat vasta isonvihan jälkeen, ja silloin talo oli köyhtymisen jälkeen vaihtanut käsiä. Mutta todistaa, että jos osaisi lukea 1600-luvun käsialoja, tuomiokirjoista voisi löytää hyödyllisiä tietoja. Saman tosin ymmärtää Genoksen artikkeleita lukemalla.

Avokonttorissa sattunutta

Koskaan ei tiedä kuka on kiinnostunut suvustaan (ja ketä ei voisi vähempää kiinnostaa). Eilen töistä lähtiessä ranskalainen työkaverini liittyi keskusteluun, jonka alkua en kuullut. Hän selitti suurella innolla siskonsa (?) selvittäneen suvun 300 vuotta taaksepäin. Tämä oli käynyt suhteellisen vaivattomasti, sillä Bretagnen alueella aviopuoliso oli ensisijaisesti etsitty omasta kylästä ja esipolvikato oli täten huomattava.

Hän tuli myös huomauttaneeksi, että suomalaisen vaimonsa suvusta ”puolet” olikin saksalaista kauppiassukua. Esitin tarkentavan kysymyksen ja sain vastaukseksi, että kauppias oli tullut Suomeen 1600-luvulla. Sukunimikeskustelun pohjalta kauppias oli vaimon isänisän...isä ja näin edusti ”puolta” sukua. No, geneettisestihän mieslinjaa tulee y-kromosomi lähes puhtaana sukupolvien läpi ja näin vaimon _isä_ oli puoliksi saksalainen. Jos olen genetiikasta mitään ymmärtänyt.