Työlaitosta tukeneet: Juva, Kangasniemi, Sysmä

Ja sitten viimeiset nimet kesällä 1784 työlaitosta rahallisesti tukeneista.

Juvalla suurimman summan lupasi H. Poppius ja mukana hankkeessa olivat myös E. G. Fabritius, G. W. von Naudellstadd, maanmittari Forbus, kihlakunnankirjuri Andersin, varapastori Abraham Fabritius, D. Poppius ja Pehr Iskander. 

Näin viime tingassa voinen todeta, etten tiedä, miksi jokaisen paikkakunnan kohdalla on sama summa "valmiina". "Sydämestä" on annettu niin iso summa, että kyse voi olla useamman ihmisen nimettömästä lahjoituksesta. Nimellisiä lahjoittajia E. L. Tigerstedt, S. Lemke ja O. Nordvik.

Sysmästä ja Hartolasta nimiä on jälleen enemmän. Aivan kaikki eivät ole ainakaan upseereja, sillä Tobias Ticcander oli Sysmän varapastori. Hieman erikoinen "Fru Ottlof Gyllen Ecker"  voisi olla Otto Tandefeltin leski Ottiliana Lovisa Gyllenecker.

Työlaitosta tukeneet: Mikkeli

Jostain syystä suurin tai monilukuisin into Kymenkartanon lääniin aiottua työlaitosta kohtaan oli Mikkelissä. Sen lisäksi, että säätyläiset antoivat rahaa tai sitoutuivat sen antamiseen, käräjille kokoontuneet pitäjäläiset lupasivat kokonaisen rakennuksen työlaitoksen käyttöön. Tämä yksityiskohta kertoo, että tarkoitus oli tosiaan perustaa konkreettinen laitos.

Aiemmissa osissa olen tulkinnut nämä Subskription-listat sitoumuksi, joita ei välttäåmättä vastannut heti annettu lahjoitus. Mutta von Fieandtin kohdalla oleva epätavallinen summa tuntuu järkeenkäyvältä vain taskun (tai lompakon) pohjalta raavittuna. Pitkässä nimilistassa on muutama pappi (rovasti Forsius ja kappalainen Eric J. Roschier,rykmentin pastori C. Stenius ja kappalainen David Felenius), mutta valtaosa väestä taitaa olla upseeriston riveistä. Lahjoituksia on siis voinut tukea/motivoida ryhmäpaine. 

Työlaitosta tukeneet: Mäntyharju, Ristiina, Puumala, Sulkava

Eilistä hyväntekeväisyysintoa jatkaen. Dagligt Allehandassa julkaistiin 5.5.1784 lisää tietoja Kymenkartanon läänin lahjoitussitoumuksia yleiseen työlaitokseen.

Mäntyharjulla ovat omalla nimellään ilmoittautuneet Anna Sophia Wikström, Abraham Argillander, P. G. Argillander, Maria Argillander ja Axel Laurell. Viimeksi mainittu lienee Asikkalan varapastori. Argilanderieista Petter Gabriel ja Abraham ovat veljekset, joten Maria varmaan melko läheistä sukua myös. Anna Sophia Wikströmin jäljille en pikaisesti päässyt.

Ristiinassa anteliaisuutta edustivat Georg Cygneus, D. Tuderus, Z. Denike, Carl Joh. Gadding ja S. Calonius. Cygnaeus oli tilanomistaja, mutta taalaria enempää ei irronnut.

Puumalassa ei jaksettu edes kirjata nimikirjaimia: von Sticht, Lars Poppius, Kruus, Hirn, Schatelovitz, Kruus, Lemke ja korpraali Lindquist. Lars Poppius oli Puumalan kirkkoherra, jolta liikeni yksi taalari.

Sulkavalla kirkkoherra Carlquist pitäytyi yhdessä taalarissa, mutta kruunun käskynhaltija Meinander satsasi kaksi kertaa enemmän. Myös luutnantti Meinander lupasi enemmän kuin taalarin. Muita ilmoittautuneita olivat varapastori J. Montan, kornetti Nykopp, katselmuskirjuri Belin ja nimismies Montan.

Jos paikallistuntemuksella huomaatte ryhmissä jotain mielenkiintoista, lukisin mielelläni kommentin.

Kymenkartanon lääniin suunniteltu työlaitos?

Robert Wilhem De Geer
vuonna 1772
Museovirasto, CC BY 4.0

Vuoden 1784 paikkeilla näyttää kuninkaan päätöksistä (tämä ja tämä) olleen yleistä ajatusta läänien työlaitosten siunauksellisuudesta. Jos joku tuntee aihetta paremmin, arvostaisin kommenttia.

Kymenkartanon läänin varamaaherrana oli keväällä 1783 aloittanut Robert Wilhelm De Geer ja asemansa varsinaistettiin heinäkuussa 1785 (SBL). Ajankohta ei ollut helppo, sillä sato toisensa jälkeen oli epäonnistunut ja monin paikoin vallitsi nälkä. Jo ennen maaherran pestiä De Geerin mainitaan tukeneen hätää näkeviä ja jakaneen päivittäin ravintoa köyhille lapsille. (Dagligt Allehanda 6.8.1781) Läänin pääkaupungista Heinolasta vakuutettiin 28.10.1784 maaherran tehneen paljon ja monenlaista hädänalaisten hyväksi (Inrikes Tidningar 9.12.1784). Viestiä vahvistettiin tarkemmin nimeämättömästä läänin osasta (IT 13.12.1784).

Tekstissä ei mainita työlaitosta, joka esiintyi Dagligt Allehandankin sivuilla vain kahdesti. Voi kyllä olla, että joku teksti on löytämättä, sillä ilman mitään esittelyä tai selitystä 16.4.1784 ilmoitetaan useiden läänin asukkaiden jo ilmoittautuneen yleisen työlaitoksen tukijaksi. Ehkä ilmaisulla ei tarkoiteta(kaan) fyysistä laitosta vaan organisaatiota?

Lista lahjoitussitoumuksista koostuu upseereista ja viidestä maanmittarista. Jälkimmäisiin kuuluu Didrik Julius Breitholtz, Savon ylimääräinen maanmittari. Ryhmien ulkopuolelle jäävä "Heintzius, Kongl. Secreterare" lienee David Gottfrid Heintzius. Suurimman summan (25 taalaria) oli lahjoittamassa majuri J. Fr. Broberg. Kakkossijalla oli kapteeni Glansenstierna 10 taalarilla.

Eilen julistetun blogin toimituksen kevennyksen nimissä julkaisen seuraavina päivinä lisää nimilistoja työlaitosta tukeneista.