Kymenkartanon lääniin suunniteltu työlaitos?

Robert Wilhem De Geer
vuonna 1772
Museovirasto, CC BY 4.0

Vuoden 1784 paikkeilla näyttää kuninkaan päätöksistä (tämä ja tämä) olleen yleistä ajatusta läänien työlaitosten siunauksellisuudesta. Jos joku tuntee aihetta paremmin, arvostaisin kommenttia.

Kymenkartanon läänin varamaaherrana oli keväällä 1783 aloittanut Robert Wilhelm De Geer ja asemansa varsinaistettiin heinäkuussa 1785 (SBL). Ajankohta ei ollut helppo, sillä sato toisensa jälkeen oli epäonnistunut ja monin paikoin vallitsi nälkä. Jo ennen maaherran pestiä De Geerin mainitaan tukeneen hätää näkeviä ja jakaneen päivittäin ravintoa köyhille lapsille. (Dagligt Allehanda 6.8.1781) Läänin pääkaupungista Heinolasta vakuutettiin 28.10.1784 maaherran tehneen paljon ja monenlaista hädänalaisten hyväksi (Inrikes Tidningar 9.12.1784). Viestiä vahvistettiin tarkemmin nimeämättömästä läänin osasta (IT 13.12.1784).

Tekstissä ei mainita työlaitosta, joka esiintyi Dagligt Allehandankin sivuilla vain kahdesti. Voi kyllä olla, että joku teksti on löytämättä, sillä ilman mitään esittelyä tai selitystä 16.4.1784 ilmoitetaan useiden läänin asukkaiden jo ilmoittautuneen yleisen työlaitoksen tukijaksi. Ehkä ilmaisulla ei tarkoiteta(kaan) fyysistä laitosta vaan organisaatiota?

Lista lahjoitussitoumuksista koostuu upseereista ja viidestä maanmittarista. Jälkimmäisiin kuuluu Didrik Julius Breitholtz, Savon ylimääräinen maanmittari. Ryhmien ulkopuolelle jäävä "Heintzius, Kongl. Secreterare" lienee David Gottfrid Heintzius. Suurimman summan (25 taalaria) oli lahjoittamassa majuri J. Fr. Broberg. Kakkossijalla oli kapteeni Glansenstierna 10 taalarilla.

Eilen julistetun blogin toimituksen kevennyksen nimissä julkaisen seuraavina päivinä lisää nimilistoja työlaitosta tukeneista.