Tigerstedtit Napparissa: Neiti Karlsson

Tigerstedtien kirjeissä ja viime viikon Torkkelin myynti-ilmoituksessa esiintyy neiti Hilda Sofia Karlsson, joka 1900-luvun ensimmäisellä vuosikymmenellä on ilmeisesti toiminut perheen Kokemäen yhteyshenkilönä. Hän oli muuttanut Nappariin vuonna 1896 ja on tunnistettavissa rippikirjasta luotettavasti.

Hilda Sofia oli syntynyt Kokemäen Äimälässä 8.11.1834 vanhempinaan entinen kauppias Berndt Otto Carlsson ja 29-vuotias Edla Lovisa von Delvig. Tähän pariskuntaan olin törmännyt muutamia vuosia sitten kauppiaiden "ajolähtöjen" yhteydessä. Hilda Sofian isän satuin huomaamaan myös etsintäkuulutettujen sakotettujen joukossa vuonna 1831. Ei sitten ollut joutunut lopullisesti häviksiin, vaan oli palannut paikkakunnalle.

Hilda Sofia oli vain 4-vuotias äitinsä kuollessa 19.2.1839. Berndt Otto Carlsson ehti mennä uudelleen naimisiin 23.1.1842 Kokemäellä 18-vuotiaan Amanda Sophia Pihlgrenin kanssa, mutta tämä jäi leskeksi jo 25.12.1845. Hilda sisaruksineen olivat tyhjän päällä?

• Berndt Victor s. 8.11.1828 Kokemäki
• Emelia Lovisa s. 25.1.1830 Kokemäki
• Ida Wilhelmina s. 20.4.1831 Kokemäki
• Axel Richard s. 9.3.1833 Kokemäki
• Hilda Sofia s. 8.11.1834 Kokemäki
• Knut Oscar s. 13.8.1836 Kokemäki
• Otto Julius s. 7.2.1838 Kokemäki k. 4.9.1839 Kokemäki
• Gust. Fredric  s. 11.2.1839 Kokemäki k. 21.2.1839 Kokemäki
• Amanda Malv: s. 11.1.1842 Kokemäki
• Otto Napoleon s. 19.4.1843 Kokemäki
• Aug. Gregorius s. 12.3.1845 Kokemäki k. 4.11.1850 Kokemäki

Useimmat sisaruksista on merkitty muuttaneiksi Raisioon tai Turkuun vuonna 1846. Puolangan hautausmaan esite (pdf) kertoo, että

lapsista Emilia Lovisa (s. 1830, v. 1852 Thauvón), Ida Wilhelmina (s. 20.4.1831, myöh. Sundborg), Hilda Sofia (s. 8.11.1834) ja upseeripojat Knut Oscar (1836-1906, luutnantti, neuvosmies) ja Gustaf Fredrik (s. 1839, kapteeni) päätyivät 1850-luvulla Ouluun. Ida Wilhelmina muutti v. 1857 Tornioon, jossa Johan Fredrik Thauvón oli ala-alkeiskoulun rehtorina, ja avioitui Oulusta v. 1856 muuttaneen kauppias Anders Sundborgin (s. 1829) kanssa.

Hilda Sofia jäi Kokemäelle, jossa hänet ottivat kasvatikseen kruununnimismies August Julius Sahlberg vaimoineen. Yhdessä pariskunnan ja heidän poikansa kanssa Hilda Sofia asui Äimälässä vuoteen 1861 ja sitten Kakkulaisten Hyytillä vuoteen 1877. Perheen pään kuoltua asuttiin uudestaan Äimälässä, josta leski, poika ja kasvattitytär muuttivat vuoden 1881 paikkeilla Kaarenojan Ala-Potilaan eli mummoni isovanhempien vuokralaisiksi!

Hilda Sofian kasvattiäiti kuoli vuonna 1882. Hilda Sofia ja kasvattiveljensä "kapteeni ja ritari" Gustaf Berndt Sahlberg (s. 1839) muuttivat Ala-Potilasta yhdessä Nappariin vuonna 1896.

Siellä hänelle ilmoitettiin Tigerstedtien aikeesta saapua Kokemäelle 1908. Hän otti vastaan tiedusteluja Torkkelin myynnistä syksyllä 1908. Hän lähti Rosina Gräsbeckin (o.s. Tigerstedt) kanssa ruotsinkieliseen jumalanpalvelukseen elokuussa 1909. Hilda Sofia ei asunut Napparin päärakennuksessa, sillä mainitaan käynti hänen luonaan, ja häneltä Nappariin tuodut viinimarjapensaat.

Keväällä 1912 Hilda Sofia raportoi Nappariin saapuvalle kapteeni Tigerstedtille rouva Gräsbeckin voinnista sekä rahan kulutuksesta. Maaliskuussa 1916 82-vuotiaan neidin mainitaan voivan hyvin. Luonaan asui venäläinen upseeri, tämän sotilaspalvelija ja kaksivuotias veljentyttärensä. Ilmeisesti sama tyttö (Maja Greta?) oli hoidossa vielä maaliskuussa 1917.

Lähteet:  
Kokemäen rippikirjat 1839-1846 s. 202, 230, 1847-1854 s. 231, 1855-1861 s.258, 456, 1862-1868 s. 813, 1869-1879 s. 468, 799, 1881-1890 s. 1119, 1891-1900 s. 475, 1409
TMA: Ulvilan kihlakunnan voudin arkistosta "Kruununvoudin laatimat sakkoluettelot liitteineen Ge:1".
Puolangan hautausmaan esite (pdf)  
Kokemäen henkikirja 1905 T263:495-6, 1910 T325:3439
Severin 'Gustavovitj' Tigerstedt, gardeskapten, godsförvaltare, oljedirektör i Ryssland 1888-1918 I-II. 1996 s. 296, 375, 376, 616, 762, 764 (Käytettävissä ainakin Åbo Akademin käsikirjoitusarkistossa.)

Sain yhteyden Äimälään

Yrjö Kotivuori ystävällisesti ilmoitti minulle lisänneensä Ylioppilasmatrikkeliin Kokemäeltä käräjätietoja. Latasin kaikki ylioppilaat, joissa moista mukana, ja aloin käydä läpi. Kaikenlaista kivaa löytyi.

Kustaa Äimälän kohdalla käräjäteksti kertoi, että isänsä, kuuluisan kamariviskaali Antti Äimälän, ”swåger” oli kihlakunnanvouti Sigfrid Jacobsson. Sigfrid oli tammikuussa kokoamani ”Paistilan Köönikkä” kaavion päällimmäisenä. Raavin hetken päätäni ja muodostin hypoteesin, että Sigfridin vaimo Brita Hansdotter oli Antti Äimälän vaimon sisko.

Näin oli syytä kaivaa esiin Y. O. Ruuthin artikkeli Kamariviskaali Antti Jaakonpoika Äimä (Hist. Ark XXII, I, 2), jossa kerrottiin vaimosta ”Margareetan sisar, Briitta Hannuntytär, oli naimisissa Ala-Satakunnan voudin Sigfrid Jaakonpojan, Paistilan omistajan kanssa.” Kaukaa piti taas hakea oman kirjahyllyn sisältöä. Ruuthin mukaan Britan ja Margaretan isä oli Kiettareen talon omistaja Hannu Hermanninpoika, joka kuoli vuoden 1615 tienoilla (Hannu näkyy SAY:ssä 1604-1616) ja leskensä meni naimisiin Matti Jaakonpojan kanssa (Matti SAY:ssä samassa talossa 1617-1618, 1620-1639, 1634-1647). Matin poika Johan Ketarmannus kirjottautui opiskelemaan Turun akatemiaan syksyllä 1640 ja toimi Antti Äimälän poikien kotiopettajana.

Kiettareen Matti Jaakonpoika oli syytettynä käräjillä vuonna 1645 erään kala-apajan luvattomasta käytöstä. Mutta Matillapa oli näyttää tuomiokirje vuodelta 1450, jonka mukaan pala maata ja sitä myöten kalastusoikeus kuului hänelle. Ei kannata vanhoja papereita hävittää. (Lähteenä Seppo Suvannon Vanhan Satakunnan henkilötiedosto 1303-1571)

Käräjillä vuonna 1647 (ks Johan Karhia) todetaan Sigfrid Jacobssonin vaimolla Brita Hansdotterilla olevan perintöoikeus tilaan Kiettareessa. SAY:ssa näkyy vuonna 1634 Mattsin lisäksi vaimo Margareta Sigfridsdotter ja Brita Hansdotter. Brita on merkitty ilman partronyymiä tyttäreksi 1635, 1637 ja 1638 ja 1639 henkiverolistan aloittaa Sigfrid Jacobsson, jolla vaimo Brita. Eli mallaa hyvin.

Käräjäjutun varsinaisena sisältönä oli Paistilan Köönikän kolmas lainhuuto. Sanoja ei ole montaa, mutta tulkintani jää kuitenkin arvaukseksi. Britan perintöoikeus vaihdettiin Paistilan Köönikkään, jonka Jacob Mattsson Kiettareesta on ostanut. Ja Sigfrid Mattsson on Jacob Mattsonin vävypuoli? Katsaus Paistilaan SAY:ssä näyttää, että Köönikän kohdalla on maakirjassa 1635-1642, 1646 ja 1648 Matts Jacobsson eli ilmeisesti käräjäpöytäkirjassa on etunimi ja patronyymi vaihtaneet paikkaa. Isäpuoli oli järjestänyt itselleen nimettömäksi jäävät Kiettareen tilan, ja Brita ja Sigfrid muuttivat Paistilaan.