Historiallista vertaisarviointia vuonna 1915

Vertaisarviointi on nykyään tieteellisyyden mitta, mutta tätä(kään) ei voi sellaisenaan heijastaa menneisyyteen. Toimitusprosessit sata vuotta sitten jäävät enimmäkseen mysteereiksi, mutta sattumalta osuin tapaukseen, joka kertoo edes jotain.

Tavanomaiseen tapaan Helsingin Sanomat julkaisi 5.5.1915 pari päivää aiemmin pidetyn Historiallisen seuran kokouksen selostuksen, jossa kerrottiin, että "Historiallisessa Arkistossa julkaistavaksi hyväksyttiin Lyyli Kurjen tutkielma nälkävuosista Pohjois-Savossa vuosina 1695-1697." Saman kokouksen pöytäkirja julkaistiin Historiallisessa Arkistossa 25, josta selviää hyväksyntä oli ehdollinen. Kirjoitus tarkastettaisiin sitä tarjonneen professori Kustavi Grotenfeltin ja tohtori A. R. Cederbergin toimesta. Seuraava kokous pidettiin 27.5.1915 ja pöytäkirjaan merkittiin

Niiden muistutusten johdosta, joita toht. Cederberg toisena tarkastajana teki yliopp. Lyyli Kurjen Pohjois-Savon nälkävuosia 1695-1697 koskevaa tutkielmaa vastaan, päätettiin lykätä kysymys kirjoituksen julkaisemisesta Hist. Arkistossa siksi, kunnes on saatu tilaisuutta verrata tutkielman tietoja alkuperäisiin arkistolähteisiin.

Vuoden loput pöytäkirjat julkaistiin Historiallisessa Arkistossa 26, mutta tekstihaun perusteella asiaan ei palattu. Joko unohtui tai lähteiden tarkistuksen jälkeen Kurjen työtä ei katsottu julkaisukelpoiseksi. Tai hän ei halunnut tehdä vaadittuja korjauksia.

Työ ei kuitenkaan jäänyt Kurjen pöytälaatikkoon, vaan Savon sanomat julkaisi kirjoituksen Tietoja suurien kuolovuosien 1695-7 ajoilta Pohjois-Savosta numeroissa 41/1916, 48/1916, 54/1916 ja 57/1916.

Kuka sitten oli Lyyli Kurki? Ylioppilasmatrikkelin mukaan hän oli syntynyt Kuopiossa 27.5.1884 vanhempinaan sahanhoitaja Johan Herman Kurki ja Anna Bethulia Karjalainen. Kurki suoritti ylioppilastutkintonsa keväällä 1906 Kuopion suomalaista yhteiskoulua käytyään. Hän kirjautui yliopistoon, mutta syksyn 1906 ylioppilasluettelossa hänellä ei ole osoitetta Helsingissä. Opiskelu ei ollut jatkuvaa, sillä vuonna 1907 ja keväällä 1908 Kurkea ei löydy ylioppilasluetteloista. Keväällä 1908 hän sai matkastipendin "harjoittaakseen kieliopistoja Saksassa ja Itämeren maakunnissa" (HS 26.4.1908)  

Syksyllä 1908 ja keväällä 1909  Lyyli Kurki asui Helsingissä. Keväällä 1909 Kurki haki Toijalan yhteiskoulun saksan- ja ruotsinkielen opettajan virkaa (Aamulehti 2.6.1909), mutta pääsi saksan- ja ruotsin opettajaksi Terijoen suomalaiselle yhteiskoululle (Karjala 31.7.1909 & 21.12.1909). Hän oli paikkakunnalla vielä syksyn 1910 alussa (Karjala 9.9.1910). Keväällä 1911 Kurki haki opettajan paikkaa Lahden tyttökoulusta (Lahti 1.6.1911).

Syksyllä 1912 ja keväällä 1913 Kurki oli jälleen kirjoilla yliopistossa. Kesällä 1913 hän piti Kuopiossa kielikursseja ylioppilaskokeisiin valmistautuville ja ehtoja saaneille (Savo 29.5.1913). Hän palasi Helsinkiin syksyllä 1913 suoritti saksan pro exertio -kokeen (Savotar 15.10.1913). Keväällä 1914 opinnot jatkuivat, kesällä hän piti kursseja Kuopiossa (Savo 26.5.1914) ja syksyllä oli jälleen Helsingissä. Vuoden loppuun mennessä Kurki suoritti pro gradu -kokeen suomen kielessä (24.12.1914).

Mikään ei viittaa kiinnostukseen historiaan, mutta keväällä 1915 Lyyli Kurki toimitti tutkielmansa professori Grotenfeltille. Hän oli kirjoilla yliopistossa saman kevään, vietti ensin kesää Hämeenlinnassa, mutta piti perinteiset kesäkurssinsa heinäkuussa Kuopiossa (Savo 29.5.1915). Opinnot jatkuivat syksyllä 1915, keväällä 1916, syksyllä 1916 ja keväällä 1917. Kesäkuun 1917 Lyyli Kurki vietti jälleen Hämeenlinnassa ja piti elokuussa preppauskurssit Kuopiossa (Savo 19.5.1917). Suorittamastaan filosofian kandidaatin tutkinnosta kertoi Helsingin sanomat 21.11.1917. Maisteripromootioon hän osallistui vasta vuonna 1927.

Sanomalehtien ja ylioppilasmatrikkelin perusteella Lyyli Kurki opetti ruotsia ja saksaa useissa kouluissa. Kansaneläkelaitoksen henkilökorttiin tehdyn merkinnän perusteella hän kuoli vuonna 1952.