Tukkukauppias Adrian Gottleben

Esi-isäni poika erityisosana sarjaan "sunnuntain suomalainen Tukholmassa". (Edellinen yritys oli vuonna 2010.)

Adrian Gottleben syntyi Porissa 15.6.1729. Isänsä Gabriel Gottleben oli Porin kappalainen, joten ymmärrettävästi Adrian aloitti 9-vuotiaana Porin trivaalikoulussa ja 18-vuotiaana Turun akatemiassa. Epäselväksi jää kauanko hän yliopisto-opintoja harjoitti. Veri tai ainakin kulttuuriperintö veti kohti kaupantekoa. Adrianin isoisä oli ollut porilainen kauppias, hänen veljensä Gabriel (s. 5.9.1725, k. 27.9.1751) ja Johan (s. 3.2.1734, k. 1795) olivat kauppiaita Porissa ja sisarensa Katarina Elisabet (s. 1737, k. 18.7.1776) meni naimisiin porilaisen kauppiaan kanssa.

Adrianin äidin Katarina Gravanderin sukutausta oli Tukholmassa. Äidinpuoleinen isoisä Anders Gravander oli ollut amiraliteetin palveluksessa ja kuoli Adrianin ollessa pieni lapsi. Isoäiti oli kuollut jo äidin ollessa pieni lapsi. Jos Adrian sattui Posttidningarista 12.8.1751 huomaamaan ilmoituksen, jossa kaupattiin Helena Gravanderin hautaa, hän ei välttämättä tiennyt kyseessä olevan tätinsä.[1]

Jos Adrianin ura seurasi tavanomaista polkua, hän oli jossain kauppaharjoittelijana ennen porvarioikeuksien saantia. Valitettavasti nimeään ei löytynyt Tukholman porvarioikeuksien hakukortistosta senkään jälkeen, kun ymmärsin kortiston olevan kolmessa osassa. Hakemuksessa olisi (yhden sellaisen näkemäni perusteella) tietoja harjoitteluvuosista. 

Tukholmaan Adrian päätyi, kuten jutun alussakin jo paljastin. Vuonna 1760 hänet kirjattiin siellä henkikirjoituksessa tehtailijaksi. Tehtailun tuote ei selviä, mutta kylläkin se, että 30-vuotias Adrian maksoi ylellisyysveroa puuterin käytöstä. Sekä tietenkin osoitteensa: kortteli Orgelpipan Klaran kirkon naapurissa.[2] Viisi vuotta myöhemmin Adriania kutsuttiin jo suur- tai tukkukauppiaaksi (grosshandlare).[2a] Kymmenen vuotta myöhemmin hän vietti edelleen sinkkuelämää, nyt korttelissa Norrbro nykyisen Riksdagshusetin kohdalla.[3]

Elokuun alussa 1771 tukkukauppias Adrian Gottleben saapui elokuun alussa salmen yli Tanskasta Helsingborgiin. Emme tiedä miksi, mutta ainakin yhtenä päivänä sijaintinsa on tarkka.

Inrikes Tidningar 12.8.1771

Adrian meni vuonna 1772 naimisiin tukholmalaisen suurporvarin tyttären Brita Christina Lindbergin kanssa.[4] Kolme vuotta myöhemmin he asuivat vuokralla appiukko J. H. Lindbergin omistamassa talossa Drottninggatanin ja Fredsgatanin kulmassa, korttelissa Tigern.[5] Adrianin vaimon sisko vietti aikaa Carl Michael Bellmanin kanssa ja on mahdollista, että Brita Christina päätyi yhteen runoistaan.[6] J. H. Lindberg kuoli vuonna 1777 ja jätti jätti kolmelle lapselleen suuren omaisuuden.[7]

Adrianin isä oli kuollut vuotta aiemmin Kokemäen kirkkoherrana ja vähäistä omaisuuttaan olivat jakamassa Adrianin ja täyssisarustensa lisäksi kaksi alaikäistä lasta toisesta avioliitosta.

Adrianilla oli tietenkin jäljellä yhteyksiä Poriin, kävihän sieltä kauppiaita Tukholmassa läpi purjehduskauden. Yhdellä kesän 1777 aluksista tulivat Tukholmaan Adrianin veli Johan ja tämän tytär, jotka majoittuivat Adrianin luo Lilla nygatanille.[8] Johanin vierailulla kaksi vuotta myöhemmin osoite ilmoitettiin sanomalehden matkustajalistassa tarkemmin: "på Sockerbruket wid lilla Nygat."[9] Yksi Tukholman kolmesta sokeritehtaasta oli Lilla Nygatanilla Midas-korttelissa ja juuri siellä Adrian asui vaimonsa ja 10-vuotiaan ottotyttärensä Lovisan kanssa vuonna 1780.[10]

Jo kaksi vuotta myöhemmin perhe oli muuttanut Helsingborgiin.[11] Siellä he asuivat myös vuonna 1787.[12] Vierailukirjaus Göteborgissa.marraskuussa 1789 kertoo, että he eivät vielä asuneet kaupungissa.[11] Jossain vaiheessa muutto tapahtui, sillä Göteborgissa Adrian kuoli 9.1.1803.[12]

Adrianin perukirjaa olen ihmetellyt, mutta tuolloin en huomannut, että hänellä ja vaimollaan oli keskinäinen testamentti.[13] Perintö jaettiin vasta kun leskensä kuoli helmikuun alussa 1821.[14] Tuolloin oli jäljellä vain irtaimistoa, joka muutettiin rahaksi huutokaupassa, eikä Adrianin lähimpiä sukulaisia enää muisteltu.[15]

Mutta he muistivat Kokemäellä Adrianilta saadun perinnön...

[1] Äidin suku, ks Kaisa Kyläkoski: Catharina Gravander - Tukholman kaupunginarkiston aineiston valossa. Orpana 2/2012 s. 19-22
[2] Henkikirjat Tukholma 1760 Klara Västra Nedre, s. 68 (Tukholman kaupunginarkiston digitointi, kuva M176006010071.jpg)
[2a] Kronotaxeringslängder 1765, St. J 9v
[3] Henkikirjat Tukholma 1770 Klara Västra Nedre, s. 4
[4] Seurakunnan Jakob och Johannes vihityt
[5] Carl Michael Bellman. Standardupplaga, VIII. Dikter till enskilda. I (1942), 176 & Kronotaxeringslängder 1775, Klara 368r
[6] Carl Michael Bellman. Standardupplaga, X. Dikter till enskilda. III (1957), 128
[7] Stockholms rådhusrätt 1:a avdelning (A, AB) F1A:248 (1777) Bild 5460 (AID: v222864.b5460, NAD: SE/SSA/0145a)
[8] Dagligt Allehanda 16.7.1777
[9] Dagligt Allehanda 2.6.1779
[10] Henkikirjat Tukholma, Stadens södra och västra del 1780, 151
[11] Stockholms rådhusrätt 1:a avdelning (A, AB) F1A:269 (1782) Bild 5640 / sid 1121 (AID: v222889.b5640.s1121, NAD: SE/SSA/0145a)
[12] Stockholms rådhusrätt 1:a avdelning (A, AB) F1A:287 (1787) Bild 6680 / sid 651 (AID: v222926.b6680.s651, NAD: SE/SSA/0145a)
[11] Götheborgska nyheter 7.11.1789
[12] Götheborgs tidningar 11.1.1803 & Götheborgs Allehanda 11.1.1803
[13] Inrikes Tidningar 30.3.1803
[14] Götheborgs allehanda 7.2.1821 & Aftonbladet 7.2.1821
[15] Götheborgs Allehanda 7.3.1821 & Göteborgs Rådhusrätt och Magistrat före år 1900 (O) EIIIa:57 (1821) Bild 66 / sid 125 (AID: v67703.b66.s125, NAD: SE/GLA/12098)