Arkistolaitoksen asiakaslehti Akti lopetti ilmestymisensä vuonna 2020. Todistettavasti olen lukenut sen vuosikerran 2010, mutta onko sittemmin jäänyt näkemättä jotain hyödyllistä tai hauskaa? Huomasin (vasta!) äskettäin, että numerot ovat Issuussa, joten tarkistuksen saatoin tehdä omalta työpisteeltäni.
1) Numeron 1/2011 pääkirjoituksessa edesmennyt Pertti Vuorinen kertoo digitaalisuuden hyödyllisyyden ohessa asiakirjojen kulkureiteistä. Riksarkivetin Vadstenan toimipisteessä Godegårdin ruukin arkistoluettelossa 1400-luvulta peräisin oleva käsikirjoitus on merkitty kadonneeksi. "Hämeenlinnalainen historian lehtori G. E. Eurén oli tutkimusmatkallaan "löytänyt" asiakirjan ja lahjoittanut sen Suomalaisen Kirjallisuuden Seuralle, joka oli siirtänyt sen Valtionarkistoon." Aiemman tiedon perusteella Vuorinen tiesi etsiä pergamenttikokoelmasta, mutta toteaa, että "koekäytössä oleva Astia-verkkopalvelukin löysi tekstin."
Löytyy Astiasta edelleen. Siellä ei puhuta mitään alkuperäisestä asiakirjakokoelmasta tai Eurénista: "Saapui Tukholman Vuorikollegioon kopiointia varten 8.4.1643. Siirrettiin 1734 Kamarikollegiosta Antikviteettiarkistoon, josta päätyi yksityisomistukseen." Onkohan Vadstenassa nykyään tiedossa sijoituspaikka? (Vuorinen esitteli samaa asiakirjaa arkistolöytöjen palstalla Aktissa 2/2013.)
2) Samassa numerossa esiteltiin Merenkulkuhallituksen yli 2500 negatiivin kokoelmaa, johon kerrotaan kuuluvan ainakin 18 lasinegatiivia vuodelta 1893. Yksi esittää Bogskärin majakkaa, jossa "kävi arvovaltainen vierasjoukko kesällä 1893 ja ylihallituksen Eläköön-tarkastusalukseen kannella seissyt valokuvaaja ikuisti majakan "noin 200 metrin päästä", kuten lasinegatiivin suojapaperin reunaan on raapustettu." Lisäksi "Kokoelman helmiin kuuluu 59 nitraattifilminegatiivia, jotka ovat peräisin vuosilta 1903-1904. Tuntemattomalla valokuvaajalla oli käytössään ns. panoraamakamera, jossa negatiivikoko oli 10*30."
Artikkelissa kerrottiin myös, että tarkoituksena oli luetteloida aineisto "mahdollisimman tarkasti". Bogskärin majakan kuva onkin kiitettävän helppo löytää. Eläköön-laivasta tai suojukseen kirjoitetusta tekstistä ei ole mitään puhetta. Kyseessä on "Uaba:109 Bogskär; majakka lähikuvassa, kuvattu alhaalta venesatamasta (1893-1893)" ja lisätietona "Majakan vierelllä muutamia miehiä. Negassa teksti 1893 no 109." Kuvakohteisiin perustuva luokittelu ei mahdollista esimerkiksi panoraamakuvien kokonaisuuden havaitsemista.
3) Numerossa 2/2012 Pertti Vuorinen kertoi katsoneensa Antiikkia, antiikkia -ohjelmaa, jossa "esiteltiin poikkeuksellisesti 1700-luvulta peräisin oleva virallinen asiakirja. Kysyjä kertoi sen olevan rälssikirja, samaa mieltä oli asiantuntija. Hän totesi, että sen kaltaisia on Suomessa paljon eikä arvo oli kovin suuri." Tämä oli puppua kahdella tavalla. Kyseessä oli perinnöksiostoasiakirja, jotka ovat hyvin harvinaisia. Vuorinen kertaa arkistotilanteen, jonka yksityiskohdat olivat itseltäni unohtuneet, joten kopsataan muistiin:
"Ruotsin vallan aikana perinnöksiostoasiakirjat lähetettiin maaherran käsittelyn jälkeen kamarikollegioon Tukholmaan. Kollegoon kolmas provinssikonttori käsitteli mun muassa suomalaisten anomuksia. Asiakirjat luetteloitiin, ja niistä laadittiin konseptit, joita säilytettiin valtakunnallisesti ensimmäisessä provinssikonttorissa."
Tulipalo vuonna 1802 "tuhosi Suomesta, Baltiasta ja Inkeristä tulleet perinnöksiostoasiakirjat. Todisteiksi jäivät ainoastaan toisessa rakennuksessa olleet konseptit." "Kamarikollegion arkistoa säilytetään Tukholmassa, Riksarkivetin suojissa. Asiakirjoista on tehty kortisto, jonka avulla asiasta kiinnostuneet voivat tilata kopion itselleen. Luettelo konsepteista on mikrokuvattu, ja se on tutkijoiden käytettävissä ainakin Kansallisarkistossa. Konsepteja ei ole kuvattu."
Kyseistä luetteloa metsästin vuonna 2012. Hakemani perinnöksiosto tapahtui vuoden 1802 jälkeen ja sain sähköpostitse tietoa Ruotsista. Toivottavasti viesti on tallessa, sillä siihen pitäisi pian palata.
Muistutuksena Arkistojen Portin artikkelista Senaatin perinnöksiostoasiakirjat:"Täydennetyt maakirjat vuosilta 1875 ja 1905 ovat hyviä lähtökohtia perinnöksioston ajan selvittämiseksi. Tilan perinnöksioston päivämäärä on merkitty maakirjoissa muistiinpanoja-sarakkeeseen (anteckningar)."
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti