Mihin esivanhempien etsintä hyytyikään?

Otin pitkästä aikaa käteeni kirjaseni Flachsenius, muistiinpanoja (2009). Esiäidistäni, tukholmalaisen porvarin Hans Meisnerin leskestä Margareta Nilsdotterista (haud. 27.10.1695), kirjoitin sivulle 38 "[tyttäriensä] Annan ja Susannan hautajaispainatteiden mukaan Margareta oli ruotsalaista pappissukua, joka oli vaikuttanut Sångan seurakunnassa". Hämärästi muistan, että havaitsin Sångan seurakuntia olevan kaksi ja homma hyytyi tähän tai pappisluetteloiden olemattomuuteen/löytymättömyyteen.

Syytä tarkistaa tekosiaan. Valitettavasti kumpaakaan hautajaispainatetta, jotka kuuluvat Kansalliskirjaston Fennica-kokoelmaan, ei vielä ole digitoitu. Molempien käyttö - syystä - vaatii erikoisluvan, joten jätän tarkistamisen väliin ja luotan epämääräiseen ilmaisuuni. Märta Edquist on kirjassaan Petrus Diferici Arenbechius och hans tid (1943) todennut, että Annan ja Susannan sisarentyttären Elisabeth Arenbechian ruumissaarnapainatteessa on käytetty vain ilmaisua "gammal svensk prästesläkt" (s. 373). 

(Äskettäin huomasin, että Gunnar Hellström toteaa Tukholman paimenmuistossa Edquistin kirjasta "Detta arbete bör dock begagnas med största försiktighet såsom innehållande grava felaktigheter både i personhistoriskt och topografiskt hänseende." Toivottavasti olin huomannut saman jo yli vuosikymmen sitten, sillä molemmat kirjat ovat kirjaseni lähdeluettelossa. Edquistin kevyt käyttö Meisnerin kohdalla oli tosin muistaakseni erehdys eikä tarkoituksellista.) 

Nyky-ymmärryksellä ja Härnosandin hiippakunnan paimenmuiston tiedoilla on varsin epätodennäköistä, että hautajaispainatteissa olisi tarkoitettu Härnosandin läheisyydessä olevaa Sångaa, jolla ei ollut omaa pappia. Uskottavampi Sånga on myös lähempänä Tukholmaa.

Nykyään se on osa Tukholman hiippakuntaa ja voi olla, että en vuonna 2009 hiffannut, että oli aivan turha etsiä Tukholman hiippakunnan varhaisia paimenmuistoja, sillä hiippakuntaan kuuluvat alueet olivat 1600-luvulla joko Uppsalan tai Strängnäsin hiippakuntaa. Koska ArkivDigitalin tilaukseni on voimassa, edellisen antiikkinen paimenmuisto (Fant & Låstbom. Upsala ärkestifts Herdaminne) oli helppo tarkistaa ja Sånga löytyi kolmososasta....

Paimenmuistoja vuosikymmeniä selanneena odotin näkeväni pappisluettelon, jossa vilisee poikia ja vävyjä. Mutta ei. Eikä yhtään Nils-nimistä kirkkoherraa. Lähimpänä mahdollista sukulaista - ja hautajaispainatteiden genre ja ilmaisu antavat mahdollisuuden kotiinpäin vetoon eli epämääräisyyteen - on kirkkoherrana viimeistään vuodesta 1633 ollut Sveno Nikolai Bothniensis, joka voisi olla Margaretan veli. Perheestään ees tai taaspäin ei kuitenkaan ole mitään tietoa. Paitsi Wikipediassa, joka yhdistää Svenon Bure-sukuun, jonka sukutauluihin Luulajasta Tukholmaan päätynyttä Margaretaa ei ole lisätty.

Vaikuttaa siltä, että joko olen lukenut tai tulkinnut paikannimen väärin tai elämäkertojen kirjoittajat muistaneet väärän seurakunnan. Se, että Margaretalla oli joku yhteys pappissukuun on kyllä uskottavaa.