Runolla avusta kiittänyt Brita Catharina

Vuosikymmen sitten SukuForumilla kaivattiin tietoa Tenholassa asuneen kruununvoudin Anders Myhrin vanhemmista ja vaimonsa Brita Katarina Sahlstedtin alkuperästä. Tuolloin totesin "Anders Sahlstedt med familjen här. Har dotter Brita Katarina f 1732." Tuohon aikaan ei ollut verkossa Lewenhauptin karoliinimatrikkelia, josta Andersin eteneminen ratsumestariksi olisi selvinnyt. Hän oli eronnut armeijasta lokakuussa 1723. Trollshovdan ruukkialueen kulttuuriympäristöselvityksestä näkyy, että 

År 1725 köptes Bovik skattehemman av ryttmästare Anders Sahlstedt. År 1739 grundade Sahlstedt i byn en såg som sålde virke bl.a. till Åbo. Samma år fick han även tillstånd att grunda en mjölkvarn i Trollshovda.

Sahan perustamiseen sopii se, että Geni-puuhun on selvitetty, että ratsumestarin vaimo Helena Stålhammar kuului äitinsä puolelta Thorwösten sukuun ja oli itsensä Elin Sågerin jälkeläinen. Rippikirjassa 1732-1738 kasvava perhe oli kuitenkin Lindön kartanon sivulla 73 ja 82. Tytär Helena Margareta oli syntynyt 23.?.1730, Beata Magdalena 19.9.1731, Brita Catharina 17.12.1732 ja Eric Anders 16.12.1733. Kauniisti kirjoitetussa rippikirjassa 1739-1745 perhe on vielä yhdessä. Seuraavassa on merkitty perheen äidin kuolema vuonna 1748 (RK 1746-1752 s. 164).

Juuri ennen tätä perhe oli kirjoilla Trollshovdassa, jossa syntyivät Lovisa Eleonora 23.5.1745, Thore Gustav 30.7.1746 ja Adolph Amandu 26.10.1747. Ehkä joku heistä oli joutunut odottamaan vuoden hautausta ja sai ratsumestarin kutsumaan kirkkoherraa sielunmurhaajaksi.

Vid urtima tinget i Tenala 29.3.1750, där ryttmästaren Anders Sahlstedt på Lindö bötfälldes till 30 daler krmt för att ha kallat von Glan »själamördare», beskyllde Sahlstedt kyrkoherden för att ha vägrat begrava Sahlstedts barn, så att det »ett helt åhrs tid legat obegrafwit», för vägran att kyrktaga Sahlstedts dåmera avlidna fru, varom han riktat förbud jämväl till det övriga prästerskapet, samt för vägran att låta fru Sahlstedt nyttja sina salighetsmedel. (Werner W:son Wickström: Tenalagrenen av släkten von Glan. Genos 14(1943), s. 120-125)

16-vuotiaana äitinsä menettänyt Brita Catharina eli Lindön kartanossa kunnes isänsä kuoli 26.2.1765 (RK 1753-59 s. 91, RK 1760-65). Mahdollisesti Lindössä oli puhuttu Kullaan ruukilla piian 7.8.1760 synnyttämästä lapsesta, jonka isäksi merkittiin vouti Anders Myhr. 

Vuoteen 1766 mennessä Brita Catharina Sahlstedt oli Anders Myhrin vaimo ja asui Tenholan Lindsbyn Lillahemmanetissa (RK 1767-1773, 100). Avioliitossa syntyi Helena Catharina 11.6.1766, Johan Eric 12.4.1768 ja Anna Sophia 28.2.1774. Mutta jo seuraavaan rippikirjaan Brita Catharina on merkitty leskeksi (1774-1779 s. 191). Kaksi vanhinta lasta lähtivät kotoaan 1780-luvulla (RK 1780-1785, 183 1786-1791, 177, 1792-1797, 143). Nuorin tytär kuoli 27-vuotiaana kesäkuussa 1801 (RK 1798-1803, 139).

Jollekin oli tullut tietoon Brita Catharinan taloudellinen ahdinko ja hän sai ilokseen Tammisaaren postikonttoriin kirjeen, jossa oli kaksi kahden riikintaalarin seteliä ja yksi yhden. Lähetys oli nimetön, joten Brita Catharina päätti esittää kiitoksen runona, jonka hän lähetti Åbo Tidningariin, jossa se julkaistiin 14.12.1803.

I min halmbetäkta koja
hwilande på sorgens bädd
litet född, än sämre klädd,
b?nden hårdt af nödens boja,
låg jag hungande och gret:
djup war sucken, tåren het,
wiss war min erfarenhet
att jag swalt och billigt gret.
Bekymrande öden
och sorgen och nöden
och åldren och döden
mig hotade, tryckte: o christmilde blöden!
blöden med en känslans tår.
Rike dig ej nöden fårar,
lyckan ror med bräckta årar:
brutne, - nöd dig förestår.
förra behofwet i ditt hus
skymt sin sol med sorgens dimma
lät af hjelpsamhet en strimma
i min koja sprida ljus.

Brita Catharina Myhr, o.s. Sahlstedt kuoli vuonna 1809 (RK 1804-1809, 141)