1) Silmäilin eilen Riksarkivetin tuoreita digitointeja. "Manuskriptsamlingen" paljastui Carl Fredrik Piperin matkapäiväkirjaksi vuodelta 1721. Itse tekstikin on varmasti mielenkiintoinen, mutta kuvat kirjasta paljastivat ensisijaisesti oman idioottimaisuuteni. Olen iloisesti käyttänyt editoituja karoliinipäiväkirjoja näkemättä kertaakaan alkuperäisiä dokumentteja tai edes kuvia niistä. Esimerkiksi tässä tapauksessa almanakkapohja on ohjannut kirjaamaan tietyn mittaisia tekstejä ja vastaavasti käytettävissä ollut tila on voinut vaikuttaa muille ajan päiväkirjoille tyypilliseen lyhyyteen. Muistaakseni editioissa ei ole mitään kuvausta päiväkirjojen ulkonäöstä, mutta voin kyllä olla väärässäkin. Taas.
2) Käyntini Alankomaiden lähettilään residenssistä synnytti blogitekstin Suomen ystävä Alankomaissa, jossa mainitsin Pro Finlandia -adressiin siihen erityisemmin perehtymättä. Charlotta Wolff kertoi aiheesta toisen toimijan kautta blogitekstissä Ihmisoikeuksien puolustaja Suomen asialla: Ludovic Trarieux.
3) Muutaman vuoden takaista katsaustani Fazerin karamellipapereihin täydensi Maatalousmuseo Sarkan Maileena Vaajoensuun juttu Pala suomalaisen makeisteollisuuden historiaa.
4) Vastaavasti kirjoituksiani Viuhkojen alkuperästä, Vanhentunut muinaismuistorikos ja Lahjoituksia Turun historialliseen museoon, osa III kontekstoi jälkijättöisesti Niina Pullin blogiteksti Museotoimintaa 140 vuotta: Kokoelmatyön ja luetteloinnin alkuvaiheet.
5) Jatkeeksi aiempaan Kansallismuseon Toista maata -perusnäyttelyosan saamaan kritiikiin taidehistorian opiskelijat Ida Lindgren, Ville Mattila, Olavi Nissinen, Risto Pitkänen kirjoittivat kurssisuorituksen otsikolla Museot, näyttelytekstit ja politiikka.
6) Yksi syy sille, että leluluettelo vuodelta 1830 vaikutti niin tutulta on se, että kyseiset lelut toimivat edelleen lelujen ikoneina. Tästä puhui J.J. McCullough videollaan Why are American symbols for "Toys" so old and weird? Myöhemmin hän jatkoi teemasta: Why we can't stop using old-fashioned symbols.
7) Betty Alanderin isästä kirjoittaessani mainitsin tyttärenkin. Tämän kahdeksanvuotiaana tekemä merkkausliina kuuluu Lastentarhamuseon kokoelmiin ja on Susanna Gillbergin blogitekstin aiheena.
8) Tuomiokirjakortistoon perustuvaa katsaustani Kortinpeluusta 1600-luvulla täydentää merkittävästi Veli Pekka Toropaisen katsaus Kortti- ja lautapelejä 1600-luvun Turussa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti