lauantai 15. tammikuuta 2022

Pitkäikäiset tykit Raahessa

Työstin viime viikon lopulla väikkäristä alalukua, jossa käsittelen loputtomia sanomalehtiin lähetettyjä rapsoja erityisesti kaupunkien juhlista. (Maaseudullakin juhlittiin toisinaan julkisesti, mutta harvemmin ja värittömämmin.) Yksittäisenä nämä kuvaukset voivat olla hauskoja, mutta kuten jo kirjaani Kuningasparin kesämatka Suomeen 1802 kootessa huomasin, juhlissa ja täten myös teksteissä toistuvat samat kunnialaukaukset ja aamuun asti tanssit kaupungista ja juhlasta toiseen. Puuduttaa hyvin nopeasti.

Niinpä oli virkistävää, kun Raahesta 30.1.1746  kerrottiin prinssin syntymän kunniaksi ammutuista laukauksista tavallisuudesta poikkeavalla tavalla (Posttidningar 20.2.1746). Koettiin nimittäin tarpeelliseksi selittää, että oli käytetty "niitä" tykkejä, jotka olivat uponneet vuonna 1741. Nämä oli  edellisenä kesänä maistraatin toimesta kalastettu merestä. Kyseiset kaksi tykkiä oli päivän laukaisuja varten sijoitettu torille.

Leike oli mielestäni niin hupaisa, että jaoin sen FB-kavereilleni. (Huumorintajuni ei ole aivan tavanomainen.) Merihistoriasta kiinnostunut historiantutkija linkitti keskusteluun Kirsti Vähäkankaan artikkelin Pikkuvihan aikuset mörssärit museon seinustalla. Siitä selvisi uppoaminen:

Tämän hattujen sovan takia Ruottin kruunu lähetti syksyllä 1741 Tukholmasta paatillisen sotatarvikkeita Raaheen. Tykit ynnä muut tarvikkeet oli tarkotettu maavoimien käyttöön. Lasti ei päässy ikinä perille asti, ku laiva ajjautu myrskysä pois väylältä ja haaksirikkoutu Koninpään (tai Hevosenpään) karikolle. Sanomattaki on selevää, että laivan hylystä haalattiin heti pois kaikki mahollinen. Museon seinustalla nököttävät nelijä tykkiä on peräsin tästä lastista. Tykit oli valanu Olof Ehrencreutz Ruottin Ehrendalisa vuonna 1740. Ruottin kruunu lahajotti ne virallisesti Raahen kaupungille.

Jos tykkejä olisi ollut vuonna 1746 neljä, niin olisiko Posttidningariin kerrottu kahdesta? No, ainakin tykkien käytöstä Vähäkankaalla on sama tieto:

Sotatoimiin näitä tykkejä eijjoo tarvittu. Onneksi. Ihan toimettomina nei kuitenkaan oo vuosisatoja uinunu, vaan niillä on possauteltu joittenki jupileerausten kunniaksi.

Eli todennäköisesti juuri näillä - edelleen Raahessa olevilla tykeillä - ammuttiin yhdet 1802-kirjaan kirjaamani laukaukset. Mutta en tajunnut niiden merkitystä Raahen vierailuillani. Ymmärsiköhän  Kustaa IV Aadolf Raahessa ollessaan, että samoilla tykeillä oli juhlistettu isänsä syntymää? 

Ei kommentteja: