sunnuntai 27. syyskuuta 2020

Frimansky oli melko varmasti Gjörmansky

Kiitos Kari K:n tutkimustyön ja kommentin voin nyt kolmen päivän Nordlund-lainauksen (osa 1, osa 2 ja osa 3) päätteeksi kertoa kenestä tarinoissa oli oikeasti kyse. Karin kommentin alkua lainaten:
Frimanskyn esikuvana voisi olla kauppias Gustaf Adolf Gjörmansky (ent. Görman/Gjörman). Hän oli nähtävästi syntynyt Helsingin pitäjässä 31.5.1807 tai 1808 (Porin rippikirjoissa 5.5.1808) ja muutti perheensä mukana ensin Helsinkiin ja Viaporiin.

Kyseisen perheen päät olivat Matts Görman (s. 10.9.1791) ja Maja Lisa Ersdotter (s. 1780), jotka tulivat Helsingin pitäjästä kaupungin puolelle syksyllä 1815 (I Aa:6 s. 312). Lastenkirjaan katsomalla lapsiaan olivat Maria Ulrica s. 1802, Johan s. 10.6.1805, Gustaf Adolf s. 31.5.180?, Carl Fredrik s. 15.12.1810 k. 10.11.1815 ja Henrik Johan s. 1.11.1815 k. 17.3.1816 (I Ab:3 s. 201, I Aa:9 s. 100). Mutta haudattujen listassa Carl Fredrik on kirjattu Mattsin poikapuoleksi, mikä vaikuttaakin järkevältä ottaen huomioon Mattsin iän. Helsingin pitäjä on valitettavasti palaneiden kirkonkirjojen seurakunta, joten perhehistorian selvitys ei ole tämän blogitekstin puitteissa mahdollista.

Gustaf Adolf pääsi ripille vuonna 1823.

Sen jälkeen Gustaf Adolf asui kirkonkirjojen mukaan useilla paikkakunnilla ja toimi mm. kirjanpitäjänä

Eli muutti ainakin Helsingistä Hankoon (I Aa:13). Turusta marraskuussa 1827 Poriin (Aa1:15 n:o 236). Eurasta Noormarkun ruukille 1830 (RK 1833-39 s. 47). Noormarkusta Vaasaan 1833 (IAa:21 s. 673). Vaasasta uudelleen Poriin vuonna 1834 (Aa1:16a s. 77).

kunnes jäi pysyvästi Poriin 1834. Porissa ammattina oli kauppias (handlande) ja nimi muuttui muotoon Gjörmansky/Gjörmanskij rippikirjassa 1836-1842: Porin kaupunki- ja maaseurakunnan arkisto - Porin kaupungin kirkonkirja 1836-1842 (I Aa1:17, Talon omistajat), jakso 238: Slotts-Qv. N:o 189
Nimenmuutoksen ajoitusta vahvistaa Helsingfors Tidningarin 11.10.1837 matkustajailmoitus, jossa "Handlanden Gjörmansky" on tullut Porista. Vastaavia ilmoituksia oli sanomalehdissä runsaasti. Liiketoimintansa oli vaikeuksissa 1840-luvun puolivälissä, jolloin Gjörmansky teki sanomalehti-ilmoitusten mukaan konkussin. Varmaankin liikkuvaisen elämänsä takia oli avioliittoa suunnitellessa tarpeen kuuluttaa sen esteitä (m.m. Sanomia Turusta 11.9.1855). Jotain mutkia on suunnitelmiin tullut, sillä avioliitosta ei ole tietoa.

Ainakin vuoden 1865 henkikirjassa hän näyttää asuneen samassa talossa C̣. F. Nordlundin kanssa:  
Rippikirjassa 1863-1869 on myös merkintä Reposaaresta (Räfsö)
Reposaaressa hän on myös mm. henkikirjassa 1870
Gjörmansky ei ollut naimisissa ja hän kuoli Reposaaressa 10.12.1874.

Björneborgs Tidning 12.12.1874

Sanomalehti Satakunta raportoi 2.1.1875, että "Edesmennyt kauppias Reposaarelle Gjörmansky on suusanallisen testamentin kautta lahjoittanut omistamansa huoneet saman saaren kansakoululle."  Muutakin omaisuutta häneltä jäi, kuten huutokauppailmoituksesta näkyy.

Satakunta 09.10.1875

Kuolinpesän selvittelystä tuli niin monimutkainen juttu, että yhtä osaa käsitteli jopa Juridiska föreningens i Finland tidskrift 1/1880. Suullisesta testamentista eli rakennuksen kohtalosta käytiin oikeutta vielä vuonna 1883 (Suomalainen Wirallinen Lehti 10.04.1883). Loppujen lopuksi rakennus huutokaupattiin ja perustettiin kansakoululaisten hyväksi Gjörmanskyn lahjoitusrahasto. Se jäi koskemattomaksi vuoteen 1927, jolloin rahaa oli 3454,68 markkaa eli nykyrahana vähän yli tuhat euroa.

2 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

Liittyen Matts Görmaniin: olisiko hän ollut Tuomarinkylän kartanossa ennen Helsinkiin muuttoa (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=5602865), ja on ehkä muuttanut sinne v. 1814 mutta kohta on vaikeasti luettava. Maja Lisa Ersdotter on mahdollisesti ollut ennen muuttoa Herttoniemessä (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=5602803). Kuten toetatkin tekstissä, aineisto on varsin puutteellista Helsingin pitäjässä, mutta olet selvittänyt ansiokkaasti tarinaa eteenpäin!

Kari K kirjoitti...

Hei, pieni lisäys: huomasin nyt että G. A. Gjörmanskystä on tarinaa myös Reposaaren historia -teoksessa, joka on digitoituna sivulla https://digi.kirjastot.fi/items/show/124266 (esim. osa 2, sivut 188-190). Siellä on myös tuo aikaisemmin mainittu "tarjoilu venäläisille"-tapaus!