1600-luvun ruotsalaisssa sanomalehdissä julkaistiin tietoja (kauppa)laivoista, erityisesti Juutinraumassa ja muistaakseni jossain vaiheessa myös Tukholman satamassa. Tietojen voi ymmärtää palvelevan kaupankäynnistä kiinnostuneita ja kun kaikki olivat siitä jossain määrin riippuvaisia, niin tiedoilla voi nähdä olevan yleistä arvoa. (Joskaan sanomalehdet eivät tähän aikaan kovin suurta yleisöä tavoittaneet.)
Vuonna 1769 aloittanut ja monimuotoisesta sisällöstään tunnettu Dagligt allehanda julkaisi alkuaikoinaan pitkiä listoja Tukholmasta matkapassin saaneista henkilöistä (esim. 6.2.1770, 21.6.1771) ja otsikon Följande Resande äro nyligen ankomne alla viimeistään 3.4.1769 listasi Tukholmaan majoittuneet henkilöt, joista kerrottiin tulosuunta ja yöpymisosoite. Jälkimmäinen käytäntö jatkui pidempään.
Rajanylityksistä ja kotimaanpasseista pidettiin viranomaisten puolesta tietenkin tarkkaa kirjaa. Majoittumisilmoituksia täytämme hotelleissa edelleen ja Stenfeltin kertomuksessa moinen oli Tukholman poliisin vaatimuksena 1861. Mutta oliko jo 1700-luvulla? Pitikö kotimaan passin kanssa mennä määränpäässä ilmoittautumaan jollekin tiskille ja samalla ilmoittaa paikallinen osoite? Ruotsissa julkaistiin viime vuonna kirja matkapasseista, joka toivottavasti vastaa tähän, kun sen joskus saan eteeni. (Omat hutkimukseni 1700-luvusta: Iisakin lomalupa ja pari muuta matkapassia, Matkapassi Kauttuan ruukille, Passilla isoavihaa pakoon?)
Mutta miksi tiedot julkaistiin sanomalehdessä? Dagligt allehanda ei ollut virallinen lehti, joten kyse ei voi olla lain vaatimuksesta.
Kesällä läpikäymässäni sanomalehtitutkimuksessa vilahti mahdollinen vastaus. Tiedot saattoivat palvella niitä, joilla oli tarvetta saada tietoja Tukholman ulkopuolelta tai Tukholmasta. (Ja vastaavasti muilla ilmestymispaikkakunnilla.) Jos Matts Svensson halusi tietää mitä serkulleen Viipurissa kuului ja sanomalehti kertoi jonkun juuri tulleen rajan yli, niin ei kun kysymään. Tai ehkä realistisemmin hieman ylempi säätyinen Matts Berggren halusi välittää Tukholmasta viestin Viaporiin ja lähti pyytämään palvelusta joltain sieltä tulleelta.
Oli syy mikä tahansa, käytäntö omaksuttiin suomalaisiin sanomalehtiin, joissa 1800-luvulla listattiin sekä julkaisupaikkakunnalle majoittuneita että höyrylaivan tuoneita. Näiden yhdistelmä Helsingfors Tidningarissa 25.7.1846 ei edusta tavanomaista formaattia. Lista jatkuu seuraavalla sivulla.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti