Nils Eriksson Berguddin 54 vuotta

Miten 1600-luvun mies päätyy Ruotsin sisämaakaupungista Pohjanmaalle keräämään aatelin verosaatavia? Usein tällaisiin kysymyksiin ei saa vastauksia, mutta Nils Eriksson Berguddin ruumissaarnan personalia-osa on antoista. (Huom! Kansalliskirjaston henkilöhistorialliset painatteet eivät kaikki ole mikrokorttiluetteloissa!)

Nils syntyi Filipstadissa 26.7.1625 äitinään Cicilia Hansdotter ja isänään raatimies Erik Eriksson. Hän kävi ensin kaupungin omaa koulua, mutta aloitti vuonna 1639 eli 14-vuotiaana Karlstadin "kuuluisassa koulussa". Kolme vuotta siellä opiskeltuaan hän sattui olemaan käymässä kotona, kun Filipstadissa oli liikkeellä Carl Bonden hovimestari etsimässä lupaavia nuoria miehiä palvelukseen.

Ehkä halukkaasti tai ehkä koulukuluihin kyllästyneiden vanhempien painostuksesta Nils tarttui tarjoukseen. Kahden vuoden jälkeen hän eteni kamaripalvelijaksi ja jatkoi siinä asemassa kolme vuotta kunnes 16.8.1649 hän sai tehtäväkseen Bondelle läänitettyjen tilojen veronkeruun Uplandin ja Västmanlandin alueella. Seuraavana vuonna hänestä tehtiin myös kirjanpitäjä.

Alkuperäisen herransa kuoltua helmikuussa 1652 perilliset tarjosivat Nilsille tehtäväksi Laihian vapaaherrakunnan veronkeruuta ja muuta valvontaa. Otettuaan tehtävän vastaan hän tuli personalian mukaan paikan päälle Pohjanmaalle vuonna 1652. Laihian historian kirjoittaneen Armas Luukon mukaan tuomiokirjat vahvistavat Nilsin olleen toimessaan viimeistään talvikäräjillä 1653 (s. 194).

Vielä ainakin kertaalleen Nils jätti Pohjanmaan, sillä häitänsä Maria Mattsdotter Schildtin (esitätini!) kanssa vietettiin Nyköpingin linnassa 4.10.1653. Linna paloi 1665, joten sen komeudesta on mahdotonta esittää kuvaa.

Ny Illustrerad tidning vuoden 1880 tienoilla

Avioliiton lapsia käsittelen ruumissaarnan ja muiden tietojen perusteella myöhemmässä blogitekstissä. Jossain vaiheessa sukunimen Bergudd omaksunut Nils oli Luukon esityksen perusteella hoitanut velvollisuuksiaan veronkeruussa ahkerasti ja sijoittanut runsasta palkkaansa ainakin omaan tilaan Sulvassa. Sekä kirjoihin, jotka ruumiissaarnan pitänyt Maalahden kirkkoherra Olof Arenius tunsi ja mainitsi tekstissään.

Palkanmaksu katkesi, kun Bondet menettivät vapaaherrakunnan 10.12.1674. He tarjosivat Nilsille toisaalta uutta työtä, mutta hän ei halunnut enää muuttaa. Nils kuoli kotitilallaan aamulla 3.5.1680. Hautajaiset kaikella komeudella pidettiin 6.6.1680 Sulvan kirkossa, jonne Maalahden pitäjänkertomuksen mukaan perilliset lahjoittivat haudan yläpuolella riippuneen kahdeksanhaaraisen kynttiläkruunun "sillä ehdolla, että he ja perillisensä saisivat haittaamatta pitää haudan".

Jossain vaiheessa marmorikivi, jossa oli kaiverrukset

ja joka kulmassa paksut rautarenkaat, oli siirretty uuden (1783-1786 rakennetun?) kirkon kirkonportaaksi. Vuoden 1863 kirkonkokous päätti siirtää sen takaisin muistitiedon ja arvelujen varmuudella alkuperäiselle paikalleen. Mistään myöhemmästä verkkolähteestä en löydä kivestä tietoa.