Ukkosen tappamat

BBC:n mainiossa tilasto-ohjelmassa More or less oli kesällä lyhyt pätkä ukkoskuolemien määristä. Uutisissa oli esitetty maailmanlaajuiseksi luvuksi 24000 vuodessa ja tästä oli lähetetty ohjelmaan paljon tiedusteluja. Salamaniskuun kuolemisenhan pitäisi olla harvinaista.

Ohjelmassa selitettiin, että maailmanlaajuisesti tilastotietoa on heikosti saatavilla ja paremmin kehittyneistä maista, joissa kuolemat ovat harvinaisempia kun ihmiset ovat enimmäkseen sisätiloissa. Parhaimpana pidetty arvio 6 kuolemaa per miljoona asukasta per vuosi perustui sata vuotta vanhoihin tilastoihin Yhdysvalloista, joka oli tuolloin vielä maatalousvaltainen yhteiskunta.

Mutta onhan Suomestakin kuolinsyytietoja, näyttävätkö ne samalta? Lähestyin kysymystä vaikeamman kautta ja hain Hiskistä kaikki ukkoseen viittaavat hautausmerkinnät. Suomen väkiluku oli ennen vuotta 1800 nafti miljoona ja 1800-luvun alkupuolen hieman yli. Viisivuotiset keskiarvot jäävät hieman alle amerikkalaisen kutosen, mutta ottaen huomioon datan puutteet vastaavus on hämmästyttävän hyvä.

Ja vielä parempaan päästään, kun tarkastellaan virallisia lukuja ukkosen lyöntiin kuolleista. Näitä on tarjolla vuodesta 1866 tilastojulkaisussa Pääpiirteet Suomen väestötilastosta vuosilta 1750-1890: 2 : Väestön muutokset. Toisesta (tai oikeastaan ensimmäisestä osasta) Väestön tila saadaan tarkat vuosittaiset väkiluvut ja jakolaskun tulos on todella lähellä kuutta per miljoona asukasta. (Absoluuttiset ukkosen lyöntiin kuolleiden määrät 2-25 per vuosi. 1900-luvulta on myös digitoituja tilastoja.)

   
Hiski-koosteen teosta oli kuitenkin hyötynsä sillä siitä näki selvästi, että usein kuoli kaksi tai useampia ihmisiä kerralla. Paljon tragedioita, joista joitakin aiemmin täällä mainittu teksteissä

• Aikaisia uutisia 
• Tapahtui Hartolan Sysmässä (Lisäys 4.9.20144 10:25. Tähän viisi vuotta vanhaan tekstiin tuli tänään kommentti "Ei 'Hartolan Sysmässä', vaan 'Sysmän Hartolassa'. Tietenkin.")
• Ukkonen iski Iisalmessa ja Kuopiossa 1761
• Espoossa 1749-1801