Opintojen aloitus vuonna 1853

Sosiaalisessa mediassa todettiin viime viikolla, ettei Helsingin yliopiston ympäristössä pääse kulkemaan kompastumatta fukseihin eli opintojaan aloittaviin.

Meininki oli toista vuonna 1853 tai ainakin sen vanhempien silmille sopiva osuus. Julius Krohnin kirjassa Nuoren ylioppilaan kirjeitä 1850-luvulta julkaistujen raporttien mukaan.

Ylioppilastutkintonsa hyväksymisen jälkeen Krohn oli "menossa varakansleri Nordenstamin luo näyttääkseni itseäni täysissä tamineissani, miekka vyöllä ja kolmimasto päässä." Jo muutaman päivän kuluttua hän kävi "ensi kertaa professori Arpen luennolla; huomenna alkaa professori Nordmann. Heitä molempia aion aluksi kuunnella; sillä prof. Arppe arveli, etten ennättäisi kuunnella sen useampia, koska itse aineet ovat minulle aivan oudot." Lukujärjestykseksi muodostui sitten

	Ma	Ti	Ke	To	Pe	La
9-10	Prof. Arppe	—	Arppe	Arppe	—	Arppe
10-11	—	—	Arpen kertausta	—	—	Nordmannin kertausta
11-12	Prof. Nordmann	—	Nordmann	Nordmann	—	Nordmann
12-1	Prof. Schultén	Piirustusta	Schultén	Schultén	Piirustusta	Schultén

Jokainen professori piti neljä julkista luentoa viikossa ja kerran kertauksen viikon luennoista. Iltapäivisn Krohn kirjeensä perusteella aikoi kirjoittaa puhtaaksi luentovihkonsa ja lukea kirjoistaan eteenpäin sitä, mitä professori kulloinkin oli luennoinut. Myöhemmin aikaa menisi kemian käytännöllisiin töihin joka päivä 4-7:ään.

Krohn asui professori Arppen luona ja kuvailee tilannetta näin:

Siis: tuuletusikkunaa ei ole, ergo huoneessa ei tuuloteta. Minä jätän kuitenkin joskus oven saliin auki päästääkseni raitista ilmaa huoneeseen. Lattia on puuta ilman minkäänlaista värihienostusta; kuitenkin on mattoja vuoteen ja pöydän edessä. Vuodevaatteita vaihdetaan joka toinen viikko; mutta milloin pyykkiä pestään, on hyvinkin arvoituksellista, sillä mitään määräaikaa ei näytä olevan. Siitä ei ole kuitenkaan mitään vastusta, sillä professorinrouva on sanonut, että jos jotain tarvitsen, voidaan se pestä keittiössä.

Vaikka myöhemmän muistelmansa mukaan

"ensimäinen lukukauteni ei kuitenkaan ollut oikein hauska. Olin suuren osan sitä aikaa rintatautisena; mutta vielä enemmän vaikutti siihen se, että tuo siihen aikaan perin ruotsalainen Helsingin kaupunki minulle oli kovin outo." 

niin Krohn vietti sen verran sosiaalista elämää, että saattoi marraskuussa raportoida Arppen professoreille ja ylioppilaille järjestämien juhlien jälkeen, että

Omituista miten tuollaisissa kesteissä uusia veljiä syntyy kuin sieniä sateella. Viini sen vaikuttaa. Minä en juonut sen vähemmän kuin 12 kanssa veljenmaljaa. Kaikkiaan tunnen kaupungissa olevista 410:stä ylioppilaasta jo 74, ja niistä olen 60:n kanssa lähemmin tuttu.

Kuvassa Julius Krohn myöhemmin. Lähteenä Sanomia Turusta 27.9.1890