Kansallisarkisto tiedotti 17.2.2014 digitoineensa "Suomen kultakauden taiteilijoiden todistuksia verkkoon". Kokoelmassa on tiedotteen mukaan kyse valtion matka-apurahan saaneiden jälkikäteen toimittamista todisteista ulkomailla oleskelusta/opiskelusta.
Aineiston hakemisto houkutteli minua tekemään uuden megasarjan tänne blogiin, mutta kokeilut todistivat, että suuri osa taiteilijoista oli jo hyvin esillä Kansallisbiografiassa ja Wikipediassa. Lopuista puolestaan oli verkossa heikosti tietoa.
Mutta esimerkin (ja viime viikolla
SLS:n tekemän Edelfelt-julkaisun johdosta) käyn läpi Finlands Allmänna Tidningin 20.12.1884 mainitsemat apurahan saajat.
Heistä Akseli Gallén-Kallela ja Emil Danielsson kuuluvat sarjaan, joka ei kaipaa lisäesittelyä.
Marie Backman pakoili sanomalehtihakujani, mutta on tullut
Edelfeltin mainitsemaksi. Edelfelt tiesi hänen asuneen Sophie Oterdahlin luona ja Kansallisarkiston aineistossa Oterdahl on myös Backmanin todistuksen antajana tammi- ja toukokuussa 1884.
Hieman hämäävästi arkistossa on myös
Oterdahlin toimittama todistus opiskelustaan Tukholmassa lokakuussa 1881. Arkiston järjestystavasta voisi luulla, että hän on ollut suomalainen apurahansaaja. Mutta Edelfelt-julkaisu
tunnistaa hänet ruotsalaiseksi ja hänestä löytyy helpommin sanomalehtimainintoja Ruotsista kuin Suomesta. Oterdahl konsertoi Kalmarissa (?) 23.9.1875 ja 18.5.1880 (Kalmar 21.9.1875 ja 15.5.1880). Svensk musiktidning 3/1881 kertoo hänen antaneen laulutunteja Tukholmassa. Tarkemmin saamaansa todistusta tutkien huomaa, että kyse on opetustaidon todistuksesta. Eli onko todistus ollut lisäliite jonkun oppilaansa papereissa? Arkiston nykyinen järjestys ei tätä kerro. Provinienssiperiaate?!
Elin Nordlundista ja Anna Sahlsténista Edelfelt ei äidilleen vuosina 1885-86 kirjoita. Nordlundin nimeä ei edes ole matka-apurahojen hakemistossa, joten hän on voinut jättää apurahan käyttämättä. Sahlstén on
toimittamansa todistuksen mukaan opiskellut keväällä 1885 Académie Colarossissa. Kuullostaa italialaiselta, mutta
Wikipedian mukaan oppilaitos toimi Pariisissa. Sahlstén ei siellä siis ottanut yhteyttä Edelfeltiin eikä muutenkaan eksynyt hänen läheisyyteensä.
Liekö Sahlstén sitten eksynyt kahviloihin?
Kuva kirjasta "Tableaux de Paris ... Paris qui consomme. Dessins de P. Vidal" (1893). Digitointi British Library, jakelu Flickr Commons.
1 kommentti:
Anna Sahlsten toimi Helsingissä Suomalaisen tyttökoulun maineikkaana piirustuksenopettajana, mutta tunnettiin myös taidemaalarina. Kahvila-arvelu osui sikäli kohdalleen, että yksi hänen tunnetuista maalauksistaan on nimeltään Kahvimummot tai jotain sinnepäin, mutta se on savolaisessa rehevyydessään ihan muuta kuin tuo kalpea pariisilaiskuva. Sahlsten liittyy Saijonmaa - Tarasti-sukupuuhun.
Lähetä kommentti