perjantai 12. lokakuuta 2012

Oletetaan, että kuntasi historiallinen rakennus olisi päässyt huonoon kuntoon

Kun nyt sisäistin yleveron niin huomioni sai helposti otsikolla, joka alkoi "Nyt sitä saa". Tarjolla oli Ylen kunnallisvaalikoneeseen syötetyt vastaukset. Muistin, että joukossa oli yksi historiaan liittyvä kysymys, joten ei kun analysoimaan. (Kuntien tyypittelyn ja ryhmittelyn kävin hakemassa sivustolta kunnat.net)

Ylen kysymys kuului:
Oletetaan, että kuntasi historiallinen rakennus olisi päässyt huonoon kuntoon. Rakennusta on vaadittu purettavaksi ja tontin käyttämistä hyödyllisemmin. Toisaalta rakennusta on vaadittu historiallisen merkittävyytensä takia kunnostettavaksi. Mitä teet?
ja vastausvaihtoehdot olivat
0 = Historia on hetkellistä taloudellista hyötyä arvokkaampi asia. Rakennus on kunnostettava.
1 = Taloudellinen hyöty on arvokkaampaa, kuin historia. Tontti on saatava nykyistä hyödyllisempään käyttöön.
2 = On riski, että päätöksestä tulee liian hätiköity. Ehdotan päätöksen lykkäämistä tulevaisuuteen.
3 = Kuuntelen kuntalaisten mielipiteitä ja teen päätökseni sen perusteella.
4 = Historiallista arvoa ja taloudellista hyötyä ei voi vertailla keskenään. En halua ottaa kantaa puolesta enkä vastaan.
Vaihtoehdot 2, 3 ja 4 ovat kannattomia, joten laskin ne kaikki yhteen. Kokonaisnäkymä:
Sukupuolten välillä ei ollut merkittävän näköistä eroa:

Ikä näyttää tuovan jonkin verran viisautta:

Historia on kaupungeissa ripauksen tärkeämpää kuin maaseudulla, jossa talous ja vaarinhousut suuremmassa suosiossa:

Uskontokunnattomat ovat jonkin verran valmiimpia tukemaan historiaa ja uskontokuntaiset pitävät enemmän vaarinhousuista:
Koulutusasteellakaan ei näytä olevan merkitystä talouden suosioon, vaan erot syntyvät jälleen vaarinhousuihin turvautumisesta:
Tässä vaiheessa pitää palauttaa mieleen se, että kyse on vaalikonedatasta. Eli maantieteellisestä jaosta selviää, missä historiaan vetoamisen oletetaan vetoavan äänestäjiin:
Mitäs tästä sanoisi? Keski-Pohjanmaalle on tullut väestö idästä?

(Takapakki. Datan visualisointi on tehty hätäisesti ja huolettomasti. Virheet enemmän kuin mahdollisia. Ja todennäköisesti mikään ero yllä ei ole tilastollisesti merkittävä.)

2 kommenttia:

willimiehenjaljilla@gmail.com kirjoitti...

Hei

Tiedä nyt noista käppyröistä! Itse olen huomannut oman blogini taustatietoja selvittäessäni, että vasta 1970-luvulta lähtien on Lappeenrannassa käyty keskustelua vanhojen rakennusten säilyttämisestä. Tilanne on mielestäni nyt parempi kuin aiemmin, mutta parantamisen varaa on niin Lappeenrannassa kuin muuallakin. Liian usein raha ratkaisee! Sääli, koska nykyisin meillä on varaa enää betonisiin elementtilatikoihin, joista on kaikki kauneusarvot karsittu pois.

Eetu Rantakangas kirjoitti...

Itsellä tuohon kysymykseen vastatessa kävi mielessä lähinnä surullisen kuuluisa Jyväskylän valtiotalo.