Kirsi Vainio-Korhosen uutuus Sofie Munsterhjelmin aika. Aatelisnaisia ja upseereita 1800-luvun Suomessa oli sitä mitä otsikko lupasi ja oli vaivattomasti yhdessä illassa luettu. Alun auvoisampi aateliselämä ei minua suuremmin kiinnostanut, mutta kun Sofien elämä muuttui vaikeammaksi lukemisesta tuli mielekkäämpää. Taisi myös selvitä Annelin äskettäin ajattelema sanomalehti-ilmoituksen merkitys. Kyseessä lienee pesäero, josta löytyy perustiedot opuksesta Käsi-kirja Lain opissa, Talonpojille (1849)
Vainio-Korhosen pääaineistona ja innoituksena oli puhelinsoitolla tietoon tullut Sofie Munsterhjelmin arkisto, joka on sittemin päätynyt SLS:n huomaan. Ilmeisesti digitoitukin, sillä lähdeluettelossa todetaan "i elektronisk form". Digitaalisuudesta puheen ollen. Koska en ole mitään historiankirjoituksen metodikurssia päässyt suorittamaan, lueskelin professoritason tekijän lähdeluetteloa oppimismielessä. Mites niitä verkkolähteitä nykyään pitäisi kirjata?
Tutuimmalta näyttivät Biografiakeskuksen verkkoartikkelit: tekijä, otsikko, url ja päiväys. Vastaavasti oli viitattu muihin "puhtaisiin" digilähteisiin eli ulkomaiseen verkkosivuun, Arno Forsiuksen verkkoartikkeleihin ja rakennusperintöpäivien julkaisun artikkeliin. Sekä Genos-artikkeliin, jonka suhteen laiskempi (kröhöm) olisi voinut sortua kopsaamaan lopusta painetun lehden sivunumeron yms. Sanomalehdet on listattu erikseen, emmekä saa tietää, onko niitä luettu paperilta, mikrofilmiltä vai digitoituna.
Loppuviitteessä 50 ilman lukupäivää mainittu Wikipedia-artikkeli ei ole jostain syystä lähdeluetteloon päätynyt. Samoin on käynyt muutamalle muullekin sivulle ja parille kirjalle, ilmeisesti tässä on joku hienous, jota en tunne.
Samoin kuin loppuviitteen 37 "Bidrag till Kännedom af Finlands Natur och Folk 1868, 300" kanssa. Jos lähdeluettelon url:ia on uskominen, Vainio-Korhonen on lukenut Internet Archiven koneluettua tekstiä. Henk. koht. olisin valinnut näköisnäkymän ja sarjan nimen sijaan kirjoittanut lähdelistaan Matthias Akiander: Herdaminne för fordna Wiborgs och nuvarande Borgå stift. Olisi tullut tekstin luonne ja tekijä vähän selkeämmin esille.
Arkistolähteisiin Vainio-Korhonen on luokitellut Suomen valokuvataiteen museon Kuka kuvasi - tietokannan (ilman url:ia, ilman päiväystä), SSS:n Hiskin (ilman url:ia, ilman päiväystä) sekä Kansalliskirjaston alle listattuina Helsingin yliopiston kaksi ylioppilasmatrikkelia (url:it, ei päiväystä). Viimeksi mainittuihin on loppuviitteissä viitattu mainiten ylioppilaan nimi, mutta missään ei näy matrikkelien tekijöiden nimiä! Molemmat ovat vaivattomasti löydettävissä samoilta verkkosivuilta, joihin url:it viittaavat. Vanhemman ajan matrikkeliin Yrjö Kotivuori tekee jatkuvasti muutoksia, joten päivämäärä on viitauksissa varsin oleellinen.
En ollut uskoa silmiäni kun Mirkka Lappalaisen Jumalan vihan ruoskassa näin lähdeluettelossa (otsikon "kirjallisuus ja verkkoartikkelit" alla) ylioppilasmatrikkelin ilman tekijän nimeä (ja informaalisti muotoillulla nimekkeelläkin). Vainio-Korhonen on päätynyt samaan ratkaisuun ja voin vain ihmetellä ammattitutkijoiden asennetta toisen tekemää työtä kohtaan.
(Sydän kurkussa astelin kirjahyllylle. Kotivuoren matrikkelia olen käyttänyt lähteenä kolmessa kirjassani... enkä kertaakaan mainitsematta tekijän nimeä, huh. Yritän pysyä tässä amatöörimäisessä tavassa.)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti