Paluu Hikipediaan

Edellisestä Twitter-koosteestani jätin pois twiitit

Ne ilokseni vanhenivat ja Hikipedia palasi ruutuun yhtä antoisana kuin 6.3.2010, jolloin kirjoitin Hikipedian annista, 21.10.2010, jolloin kirjoitin Hikipedian annista, uudelleen ja 12.3.2011, jolloi luin jälleen Hikipediaa.

Wikipedia on usein tuttua tavaraa, mutta Hikipedia tarjoaa muualla näkemätöntä tekstiä. Rohkenen epäillä, ettei Seppo Aallon tuore Sotakaupunki ala näin

Helsingin paikalla oli keskiajan alkaessa suo, jossa saamelaiset kävivät kalastelemassa. Kalastuspaikka valittiin nimenomaan siksi, että Helsinginniemi olisi mahdollisimman epäsopiva paikka ihmisasutukselle. Taka-ajatuksena oli, että näin ollen (vaikkapa) ruotsalaisille ei tulisi mieleenkään tehdä sinne (vaikkapa) kaupunkia. Valitettavasti saamelaiset aliarvioivat ruotsalaisten typeryyden totaalisesti, eikä mennyt kauaakaan, kun ensimmäiset ristiretkeilijät ilmestyivät horisonttiin.

Kaupunkien historiahan kestää uudelleenkirjoittamisen. Erinäisiä tiiliskiviä kantaneena ja kannatelleena kannatan erityisesti tiivistävää kirjoitusta, jota Hikipediasta löytyy Kotkan kohdalta:

• Jumala loi maan
• Merikotka paskansi läntin keskelle Itämerta, josta kaupunki on saanut nimensä
• Kotkansaarelle tehtiin linnoitus. Purettiin. Kansa hurrasi.
• Rakennettiin tehtaita. Haistiin. Tehtaat lopetettiin. Valitettiin.
• Vietiin tykki Palotornin vuorelle. Taivaalta satoi mannaa.
• Purettiin ruma kauppahalli. Rakennettiin ruma kauppahalli.
• Rakennettiin Sapokka ja Pasaati. Kymiläiset ruikuttivat, että kaikki raha menee Kotkansaarelle.
• Täällä ollaan nyt. Toivottavasti ei olla huomenna.

Historiankirjoittamisen olennaisesta olemuksesta kirjoittaa Hikiaineiston Hikipedian historiassa Reinhold P. Nyyppäsuo ("ihan oikea parrakas FT, joka toimii Särjenpään aikuisopiston kotiseutu- ja rukinlapahistorian vierailevana luennoitsijana. Hänen yleisönosastokirjoituksiaan on julkaistu huomattavimmissa suomalaisissa paikallislehdissä"):

Historiantutkimus ei ole pelkästään tapahtumien luetteloimista ja ajoittamista eli kronikointia. Historiantutkija valitsee, mitkä tapahtumat ottaa mukaan ja mitkä jättää merkityksettöminä pois. Tutkija joutuu punnitsemaan eri tapahtumien merkitystä historiallisten kehityskulkujen osina ja antamaan niille merkityksiä. Tähän on useita eri menetelmiä. Itse olen tutkimuksessani päätynyt loogiseen okkasionalismiin, jonka metodologia painottaa kolikonheittoa. 

Hikipediaa säännöllisemmin päivyttävää hupia tarjoavat Uutis-sirkus ja Lehti-lehti. Ensiksi mainitussa on joulukuussa 2009 kerrottu, että tykistömuseo antaa nuorisolle väärän käsityksen talvisodasta ja todettu "Kaiken kaikkiaan talvisotaa ylistetään tällä hetkellä synnytyslaitoksilla, neuvoloissa, päiväkodeissa ja ala- ja yläkouluissa aivan liian vähän.". Lehti-lehdessä kommentoitiin viime viikon veteraanipäivän huomioimista.