Kun Carl von Linné, vielä nimellä Linnaeus, kävi elokuussa 1732 Vaasassa hän kirjoitti muistiinpanoihinsa, että pormestari Elias Grizell oli komea ja oli kohdellut häntä kunnioituksella. Linnaeus viihtyi Vaasassa paremmin kuin missään muualla Pohjanmaalla. Pormestarin vaimon, Gertrud Zieglerin, Linnaeus arvioi kauniiksi sekä kasvoiltaan että luonteeltaan. Myöhemmin hänen ajatuksensa muuttuivat ja Nemesis Divina –kokoelmassa hän kuvaa pormestarin vaimon hyvännäköiseksi, mutta pahansisuiseksi.
Tämän Linnén myöhemmän kertomuksen mukaan Grizellin kuoltua vuonna 1750 leski Ziegler palasi synnyinkaupunkiinsa Tukholmaan. Vuonna 1755 hän puhui pahaa Lovisa Ulrika -kuningattaresta ja hänen rakastajansa kertoi tämän viranomaisille. Gertrud vältti vesi ja leipä-rangaistuksen sekä elinikäisen vankeuden, sillä kuningatar puhui hänen puolestaan. Mutta muutamaa vuotta myöhemmin häntä syytettiin samantapaisesta teosta ja joutui vankilaan.
Gertrud Zieglerin (1702-1759) ensimmäisestä avioliitosta Johan Strandbergin (k. 1727) kanssa syntynyt tytär Margareta Juliana (s. 1724) oli naimisissa turkulaisen kauppiaan kanssa ja muutti myöhemmin Venäjälle. Hänen veljensä Johan Joachim (s. 1722) oli töissä Ruotsin Itä-Intian komppaniassa.
Edellä oleva perustuu M. J. Petryn englanniksi toimittamaan Carl von Linnén kirjaan Nemesis Divina. FamilySearch-indeksin perusteella Gertrud Ziegler ja Johannes Strandberg avioituivat 10.10.1721 Tukholmassa. Suurkirkon seurakunnassa kastettiin 2.8.1726 Johan Strandbergin poika Jonas. Tukholmassa menivät naimisiin 13.2.1728 Gertrud Ziegler sekä Elias Grizell.
August Strindbergin kuvitteleman kävelyn 1730-luvun Tukholmassa voi lukea ruotsiksi Runeberg-sivustolta. Sen kuvituksen (alla) perusteella naisetkin pelasivat biljardia?
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti