Kirkon kylästä kirkonkyläksi

Kylillä käyminen ja nykyaikaisemmin lähimmällä ostarilla hengailu on niin jokapäiväistä, että täytyy (ainakin minun) keskittyä muistamaan, että ennen maakaupan vapauttamista maaseudulla ei ollut "kaupallisia keskuksia". Räätälit ja suutarit kiersivät taloissa, ei heidän tarvinnut asua vierekkäin odottamassa asiakkaita. Seppiä ja muita käsityöläisiä oli pitkin ja poikin.

Erehdyin ehkä väärille raiteille kootessani jokin aikaa sitten Kokemäen lukkareista ja kirkonvartijoista tietoja. Nämä luonnollisestikin muuttivat uuden kivikirkon myötä Kuoppalasta Tulkkilaan, mutta tämä ei ollut mikään lähtölaukaus keskustan syntymiselle? Kokemäen kaupungin sivuilta löytyvässä pienessä lukemistossa Esko Pertola muistelee "Isäni kertoi, että kun hän kävi kansakoulua vuosisadan vaihteen aikoina, sekä Haapion että Kilkun pihoihin johtivat maantieltä vanhanaikaiset riukuveräjät. Rakennukset olivat harmaaseinäisiä ja kaivonvintit kallellaan."

Mutta, jos kuitenkin tarkastelisin henkikirjoja 1800-luvulta... Tulkkilassa asuu

1810: nahkurinkisälli ja pitäjänseppä
1815: pitäjänseppä, pitäjänsuutari ja pitäjänräätäli
1820: pitäjänseppä ja pitäjänräätäli
1825: pitäjänseppä ja 2 pitäjänräätäliä
1830: on digitaaliarkistossa EDELLEEN Kokemäen kohdalta aivan sekaisin
1835: pitäjänseppä, pitäjänsuutari, pitäjännahkuri, pitäjänmaalari ja 2 pitäjänräätäliä
1840: pitäjänseppä, pitäjänsuutari, pitäjännahkuri, pitäjänmaalari, pitäjänräätäli (ja kaksi vänrikin leskeä, joilla hianot sukunimet!)
1845: pitäjänseppä, 2 pitäjänsuutaria, pitäjännahkuri, pitäjänmaalari, pitäjänräätäli
1850: pitäjänseppä, 2 pitäjänsuutaria, 2 pitäjännahkuria, pitäjänsatulantekijä
1855: pitäjänsuutari, 2 pitäjännahkuria, pitäjänmaalari, pitäjänsatulantekijä
1860: pitäjänseppä, pitäjänsuutari, 2 pitäjännahkuria, pitäjänmaalari, pitäjänsatulantekijä kutojatar
1865: pitäjänseppä, pitäjänsuutari, 2 pitäjännahkuria, pitäjänräätäli, pitäjänmaalari, pitäjänsatulantekijä ja kauppias
1870: pitäjänseppä, 2 pitäjännahkuria, 2 pitäjänräätäliä, pitäjänmaalari, pitäjänsatulantekijä ja kauppias
1875: seppä, räätäli, maalari, räätäli, nahkuri, nahkuri&kauppias
1880: seppä, nahkuri, värjäri, räätäli, kauppias, räätäli&kauppias,

Tulkkila oli siis muutakin kuin 3 maatilaa ja kirkko jo 1800-luvun alkupuolella. Varsinaisia johtopäätöksiä ei pysty näistä tekemään, ehkä pitäjänkäsityöläisten määrä kasvoi pitkin pitäjää. No, katsotaan nyt vielä vuoden 1870 kokonaistilanne Tulkkilan ulkopuolella:

Aakulassa pitäjänmuurari, Askolassa pitäjänmuurari, Krootilassa pitäjänräätäli ja pitäjänsuutari, Haistilassa pitäjänsuutari, Harolassa pitäjänseppä ja pitäjänräätäli, Hintikkalassa pitäjänräätäli, Hyrkölässä pitäjänsuutari, Kakkulaisissa 3 pitäjänsuutaria, pitäjänmuurari, pitäjänräätäli ja pitäjänseppä, Karekselassa pitäjännahkuri, Kaukaritsassa pitäjänräätäli ja pitäjänseppä, Kiettareessa pitäjänsuutari, Krannilassa pitäjänsuutari, Kuoppalassa 2 pitäjänräätäliä, Kuurolassa pitäjänsuutari ja pitäjänseppä, Köömilässä pitäjännikkari, Paistilassa pitäjännikkari ja 2 pitäjänsuutaria, Penttilässä pitäjännikkari, Purjalassa pitäjänsuutari, Ryytsälässä pitäjänlasimestari, Sonnilassa pitäjänseppä ja pitäjänräätäli, Säpilässä pitäjänsuutari, pitäjänseppä ja pitäjännahkuri, Villiössä pitäjänräätäli ja pitäjänsuutari, Ylistarossa 2 pitäjännahkuria, 3 pitäjänräätäliä, 2 pitäjänsuutaria, pitäjänvärjäri, pitäjännikkari sekä pitäjänseppä.

Eli Tulkkila oli Ylistaron jälkeen suurin käsityöläiskeskittymä ja käsityöläisiä riitti aika paljon muuallekin.

Alla kuvitukseksi karttanäkymä vuodelta 1855, (Kalmbergin kartastosta, joka löytyy Heikki Rantatupa Historiaaliset kartat-portaalista) jossa Tulkkilan toinen k on osunut vähän hassuun kohtaan. Ihan kuin tie jatkuisi sujuvasti joen yli. Eikun, vahva linja on Sonnilanjoki eikä tie ja toisella puolella on vain niemen ranta. (Vastahan minä hankin uudet silmälasit?)