lauantai 19. joulukuuta 2009

Vielä Petterin päiväkirjasta

Petter Schäferin päiväkirjasta tekemiäni muistiinpanoja löytyi tietokonetta siivotessa. Siltä varalta, että Turun tapahtumista löytyisi jollekin jotain hyödyllistä:
  • toukokuussa, ennen 17. päivää, 1707 ”Kuun alussa nukkui Herrassa Magdalena Schäferi, professori Paulinuksen leski, ja ehtoolla haudattiin. Viikon perästä kuoli borgmestari Saels.”
  • 25.5.1707 ”Joachim Gardelinin leski Christina Pratana vietiin Kemiöön: piti mestattaman 29. pnä eli perään.”
  • 6.8.1708 ”Sillan tykönä kukistui piispan sisaren, Stutin [von Stauden] frouvan paatti. Hänen poikansa, 15 v, upposi. Itse frouva ja piikat, 2, ajeltiin virrasta kaukana.”
  • 1.11.1708 ”Eric Keltarenius vietiin pois maalle Harittuun ja 2 pnä steeglattiin, ja hänen jalkavaimonsa Cirstin poltettiin. Ilman tunnustusta mestattiin.”
  • 6.4.1709 ”Viipurin piispan häät pidettiin Turun piispan tyttären assessori Löschöldin lesken kanssa. Olivat myös kaksi muuta pariskuntaa vihityt: professori Alanus Viiburin piispan tyttären kanssa ja pappi Turun piispan piikan kanssa.”
  • 20.3.1710 ”Assessori Anders Gyllenkrok lankesi äkisti sillan päässä Wittfotin puodin edessä, löi suun ja nenän vereen, kannettiin kottia ja hetken perästä kuoli. Äkisti tapahtui.”
  • 3.10.1710 ”Sain tiedon Joh. Corglanderista: ilmoitettiin kuolleen 4 vuotta perästä minun Revalissa ollessani 1704 eli [=tai] 5.”
  • 6.11.1710 ”Klo 3 aamulla kuoli rutosta lukkarin Tuomo – vaktimies – 3 päivää sairastumisesta ja Matts Hysing tätä ennen aluksen päällä.”
  • 27.11.1710 ”Jacob Commolander kuoli rutossa 24. pnä.” ”Åkerkärralla on viety tulliportin taa ilman arkkua.”
  • 2.12.1710 ”Johan Backman nukkus Herrassa käätessään Brinkkalassa Johan Schultin rusthollissa Pöytyässä.”
  • 8.11.1710 (p.o. 8.12?) ”Agneta Carlentytär Alandra oli nukkunut Herrassa Ruotsissa rutosta 2. pnä; sairasti. On haudattu Olain kirkkoaidassa Samuel Keliniltä.”
  • 12.1.1711 ”Herrassa nukkui Brinkkalan muori, Johan Schultzin emäntä. Brinkkalassa Johan Backman oli 2 ajastaikaa. Poika, Jost Schultz, kuoli rutosta”
  • 5.3.1711 ”Suntaiaamuna klo 3 tulenvaara poltti Henrik Yrjänänpojan lesken talossa, kussa [Erland Erlandinpoika?] Stålfootin maja on, 3 huonetta: pirtin, köökin ja stallin. 1 ½ kyynärän välillä Lijfmanin muorin [Anna Roskamp, asessori Lifmanin leski] puutupa ei vahingoittunut”
  • 10.5.1711 ”Fangiksi tuotiin linnaan piispan sisaren poika, Johan von Stauten Paraisilta. Hänet on duomittu hengestä pois Savon käräjässä.”
  • 16.5.1711 "Kolmantena helluntaipäivänä paloi Turku Jobbista Röningin talosta Aningasta Multavaaraan asti: suurella puolella Peter Hokni, Tammelin, Juslenius, A. Alanus ja koko piispanpalatsi”
  • 19.6.1711 Ukkoinen sytytti linnan etelätornin pään. Flaku hakattiin maahan ja soldaatit saivat kohta sammuttaa valkian. Oli markkinapäivä.
  • 12.7.1711 ”Piispan sisarenpoika, von Stauten kuoli fankeudessa; ja sula paloviina oli hänen autokeiros eli omamurhaajansa. Hän loppui ilman Herran ehtoollista ja haudattiin Paraisten kirkossa rikkaan miehen kanssa. Hän oli 9 viikkoa täällä [eli Turun linnassa].”
  • 13.7.1711 ”Professori, theol. secund. Simon Tålpo... kuoli viikkoa ennen [9. 10 ja 11 pnä]”
  • 17.8.1711 ”Johan Törnebuske vietiin pois: piti steeglattaman Ruskon kappelin tykönä.
  • 20.1.1712 ”Maria Nigrelia – Montel-kommissaariuksen leski ja Ernst Grabben sisarentytär – kuin asuu Kärkisissä paossa vihollisen tähden... hänellä on 6 elävää lasta: 2 sodassa, 2 Joensuussa ja 2 tykönänsä” [päätellen veljestä ja tyttärestä annetuista tiedoista "Montel kommissaarius" oli "mantalskommissarien Henrik Henricius i Viborg" ]
  • 22.8.1713 [Sottungissa] Johan Möllersdorf, Esbon kirkkoherra Uudeltamaalta, oli paossa emäntänsä Hebla Torwöstin kanssa, ja 4 lasta, paljaat. Jättänyt kaikki vihollisten haltuun, niiden 12 kossakin."

1 kommentti:

Anonyymi kirjoitti...

Hei hyvä blogisti

Tekstisi Petterin päiväkirjasta on nautittavaa luettavaa. Olet tavoittanut mielestäni huskasti ja hyvin vanhan puhetyylin. Minut toi sivustollesi ramdongooglaus esi-isästäni Georg Jean Brummerista ja hänen isoäidistään Engel Katarina von Staudenista. Olen yrittänyt etsiä ajankohtaa ja syytä sille, miksi Brummerit ja von Staudenit asettuivat Suomeen.