Kokemäen Paistilan Köönikkä uusintakierroksella

Iiro Kari kertoi torstai-iltana SatakuntalaisetSuvut-listalla löytäneensä raumalaisen porvarin Markus Laihanderin (yllä olevassa kaaviossa Laihiander, mutta jollei klikkaa isommaksi ei näe mitään) veljen muuttotodistuksen. Siitä selvisi, että kyseinen Gabriel Mattsson oli syntynyt Kokemäellä, muuttanut Kiukaisten Laihialta Raumalle 1741, sitten Tukholmaan ja oltuaan siellä renkinä kuusi vuotta renkinä muutti vuonna 1749 taas Raumalle.

Iiro oli rippikirjojen avulla löytänyt sopivan kandidaatin Paistilan Köönikästä. Nimistä palasi minulle pätkiä viime vuoden raapustuksista (tämä ja tämä) mieleen, joten saman tien piirtää ja kirjoittaa koko roskan auki?

Yllä oleva kuva alkaa, kun vouti Sigfrid Jacobsson Karhia asettuu Brita-vaimonsa kanssa Kokemäen Paistilan Köönikkään vuonna 1645 (lähteenä SAY, myös jatkossa). Britan patronyymi näkyy myöhemmässä oikeusjutussa - Hansdotter. Henkikirjaan merkitään lapsista Karin vuodesta 1671, Michel vuodesta 1672 ja Maria vuodesta 1673. Jo seuraavana vuonna he ja vanhempansa ovat hävinneet Köönikästä.

Tilalla on nimismies Johan Sigfridsson Karhia, oikeusjuttujen vahvistamana Sigfridin ja Britan poika. Hän kuolee jo vuoteen 1675 mennessä. Leski Anna Catharina näkyy tilan verokirjanpidossa tämänkin jälkeen, vaikka pääasujana on Sven Rusk 1676-1680.

Vuodesta 1682 Köönikkää isännöi sotilasmies Håkan Månsson. Iiro Karin mukaan hänet oli ylennetty luutnantiksi everstiluutnantti Rehbinderin 2. komppaniaan vuonna 1676. Håkan oli mennyt viimestään vuonna 1674 naimisiin Sigfridin ja Britan Margareta-tyttären kanssa. Heidät merkittiin tuolloin asumaan Villiön Simulaan. (Margareta oli ehtinyt olemaan naimisissa Johan Simonis Judiuksen kanssa. Tämä asui Villiön Simulassa 1656-1669.) Margareta on kuollut ennen vuotta 1689 (1684? Hiskissä haudattu "Leutn. Margaretha Sigfredsd:r"), jolloin Håkan on jo naimisissa Annan kanssa. Tämä tai kaimansa on patronyymillä Larsdotter Håkanin leski vuonna 1689. "Leutn. Håckan Månsson " haudattu Kokemäellä 28.10.1694.

(Håkan näyttäisi olevan Kokemäellä olevan vielä harvinaisempi nimi kuin Baltzar. Eli haudattujen luettelossa Håkan Månssonin lapsia ovat todennäköisesti ainakin Paistilasta vuonna 1684 haudattu Carol. ja vuonna 1685 haudattu Catharina.)

Håkanin ja Margaretan Hedwig-tytär meni vuoteen 1700 mennessä naimisiin Johan Henrikssonin kanssa. Johanin kuoltua Hedwig oli vuoteen 1713 mennessä naimisissa Matts Simonssonin kanssa. Tämä oli isäntänä vuoteen 1734, jolloin Hedwigin ensimmäisestä avioliitosta syntyneen Anna-tyttären aviomies Simon Jacobsson otti ohjat. He näkyvät yllä linkitetyssä rippikirjassa vuosilta 1727-32. Annan äiti Hedwig haudattiin 29.11.1732. Annan isäpuoli Matts Simonsson löysi vielä uuden vaimon. Tämä, Caisa Sigfridsdotter, haudattiin Kokemäellä 6.11.1757 ja Matts 28.1.1759. (Mattsin pojat Henrik ja Gabriel ovat suunnanneet jo kauan tätä Euran Laihian (jossa isän veli Thomas Simonsson isäntänä) kautta eteenpäin.)

Rippikirjassa 1746-1751 Annan yli on vedetty viiva eli hän on varmaankin sama henkilö kuin Kokemäellä 15.3.1747 haudattu 49-vuotias emäntä Anna Johansdotter Paistilan Köönikästä. Samaisesta rippikirjasta näkyy Annan ja Simon Jacobssonin jälkipolvea syntymävuosineen: Maria 1727, Walborg 1730, Henrik 1734, Lisa 1735, Caisa 1738. Toisen vaimonsa, Brita Johansdotterin, kanssa Simonilla oli ainakin poika: Matts 11.1.1751. Seuraavassa rippikirjassa 1752-55 näkyy vävy Matts Eriksson, jonka kanssa Caisa oli avioitunut 28.12.1755. Genoksen kirja-arvostelun pohjalta Mattsin pojista (Henrik s. 17.8.1772, Johan s. 12.6.1778) lähtee Schönberg-niminen suku.

Vanhemmista tyttäristä Maria naitettiin Kyttälän Rantalan Thomas Johanssonin kanssa 25.5.1748 ja Walborg 28.12.1752 Mattilan Hulttisen Matts Pålssonin kanssa. Iso-Iivarin talonhaltijaluettelossa edellinen pariskunta on merkitty Tuomola-nimiseen taloon Kyttälässä ja jälkimmäinen löytyy Hulttiselta.

Kuten huhtikuussa 2008 kirjoittamistani teksteistä näkyi Köönikän porukalla on linkki Harjavallan Torttilan Keisarin mysteeriin ja nyt saatiin vielä (marginaalinen) kosketus Rantalaan, joka on miespuolisilta esipolviltaan ratkaisematon mysteeri. (Oma esi-isäni, Johan Johansson on edellisen kappaleen Thomaksen veli. Heidän isänsä Johan Thomasson löytyy Risto Rytin esipolvista ja oli Keisarin talontyttären kanssa naimisissa!)