Baltzar poikineen

Kokemäen lukkarien ja kirkonvartijoiden metsästyksessä törmäsin patronyymissä harvinaiseen nimeen Baltzar (Baltazar). Sain vinkin katsoa Kokemäen ja Harjavallan kakkososan nimitaulukkoja, jonka otannoissa 1600-luvulta 1860-luvulle oli löytynyt vain 4 nimen haltijaa. Hiskin kastetuista heitä löytyy myös 4, mutta nämä eivät ole samoja. Melko harvalukuinen joukko siis.

Selvisi, että suuri osa nimenhaltijoista on sukua keskenään. Paistilan Hyytin isäntänä on Hockmanin luettelojen (eli SAY:n) perusteella Arfwed Bengtinpoika Hyti noin vuosina 1681-1695. Hänen poikansa saa nimen Baltzar Arfwedinpoika ja isännöi vuosina 1696-1722. Haudattujen listassa hän on 1729 ja titteleinään lautamies ja kuudennusmies.

Hyytin isännyys siirtyi Baltzarin jälkeen pariksi vuodeksi Nils Baltzarinpojalle. Nimien sekä niiden yhdistelmän harvinaisuuden perusteella hän oli varmaankin edellisen isännän poika ja myös sama kuin kirkonvartijana (ainakin vuosina 1740-1742) toiminut mies.

Iso-Iivarin talonhaltijaluettelosta selviää, että Nilsin veli Johan lähti isännöimään Vallilan Pispaa. Hänen Baltzar-pojastaan tuli talon seuraava isäntä. Isäntäketju jatkui hänen vaimonsa toisesta avioliitosta syntyneestä pojasta eikä Baltzar-nimi näin jäänyt täällä kiertämään.

Nilsin seuraaja Hyytin isäntänä oli Baltzarin vävy Johan Matinpoika Herttola (ja kas sain omaa sukuani tähänkin soppaan mukaan). Hänen poikansa sai isoisänsä nimen Baltzar. Tämän poika Simon meni vävyksi Harolan Hurulle. Hänen poikansa sai taas nimen Baltzar ja isännöi Hurua isänsä ja isäpuolensa jälkeen.

Pelkästään yhdelle suvulle etunimi ei paikkakunnalla jäänyt. Ilmiselvää sukuyhteyttä ei löydy seuraaville Balzar-nimellä kastetuille (lähde Hiski)

• Villiöstä Simulan lampuoti Johan Jakobssonin ja Anna Henriksdotterin poika (s. 2.11.1827, k. 19.1.1830). Pariskunta oli vihitty 15.10.1819, jolloin Johan mainitaan Penttilän Joron talollisen poikana ja Anna piikana Säpilän Paturista.
• Häyhtiön talollisen Petter Marcussonin ja Stina Micheldotterin poika (s. 2.11.1830). Pariskunta oli vihitty 2.10.1827, jolloin Petter Häyhtiön torpparin poika ja Stina Vuolteen torpan tytär. Torpparin pojasta rusthollariksi? Häyhtiön isännyyksissä voi olla jotain outoa, sillä Iso-Iivarilla on tavallista vähäisemmätn tiedot tilan kohdalla.
• Pälpälän talollisen Johan Erik Pälpälän ja Caisa Lisa Johansdotterin poika (s. 19.2.1838). Tämän pariskunnan Iso-Iivari tuntee, Kaisa Liisa Kylä-Mustalasta.

Hyytin isännän etunimi Arvid esiintyy nimitaulukoissa 2 miehen voimalla vuonna 1580 ja yhden miehen (eli kyseisen isännän) nimenä vuonna 1694. Arvid-nimi ei jäänyt suvussa elämään ja on Hiski-hakujenkin perusteella varsin harvinainen paikkakunnalla. Kaksi kastettua löytyy ja molemmilla säätyläisiltä vaikuttavat vanhemmat.

Arvid-nimen unohtumisen syylle voi ainakin esittää hypoteesin. Tutkijatrio Virpi Nissilä, Ulla Koskinen ja Johanna Kurela ovat artikkelissaan Eripuraista perhe-elämää Kokemäellä (Orpana 1/2008) käsitelleet Hyytin isäntäväen suhteita. Arvid ja poikansa olivat käräjille asti viedyissä riidoissa, joten poikaa ja jälkipolvia ei ehkä ole huvittanut kunnioittaa Arvidin muistoa kierrättämällä nimeä.

Artikkelista selviää, että Arvid Bengtinpoika oli ennen Hyytiä asunut vävynä Paistilan Linterissä. Hänen vaimonsa (eli Baltzar Arvidinpojan äidin) vanhemmat olivat siltavouti Maunu Erkinpoika Trumetare ja Anna Baltzarintytär! (Artikkelin kirjoittajat ovat ilmeisesti löytäneet patronyymin ja sukulaisuussuhteet käräjäpöytäkirjoista, sillä SAY ei silmissäni menee samaan kuvioon.)