Perjantain Hesarissa oli sivun juttu omakustanteiden tekemisestä. Sukututkijoita kiinnostavasta jutusta syntyi luonnollisesti keskustelua Forumilla. Minun huomioni kiinnittyi Suvi Aholan vaikeuksiin typografian kanssa. Tekstissä hän toteaa mm. "Ensimmäinen kirjasintyyppi oli ruma, toinen parempi mutta kirjan A5-kokoiselle sivulle pienennettynä lukukelvoton". Itse olen (onneksi) aina työskennellyt originaalikoossa.
Kommentissaan Ahola jatkaa aiheesta "Media-alan oppilaitoksista luulisi valmistuvan väkeä, joka voisi kansan- tai työväenopistoissa opettaa tavallisille ihmisille perusasioita typografiasta ja siitä, miten kotitietokoneella saadaan omat tekstit halutun näköisiksi." Kurssi voi olla ihan kiva juttu, mutta perusneuvot lukutaitoinen löytää kyllä kirjaston hyllyltä tai vaikka internetissäkin. Hyvät alkeet löytyvät Kirjantekijäksi-materiaalista ja saman sivuston toisesta kurssista toinen. Monipuolisuutta löytyy kolmannesta.
En tiedä kuinka hyvin itse olen onnistunut taitoissani, mutta ohjenuorat, jotka ovat jääneet parhaiten mieleen ovat
1) ei montaa kirjasintyyppiä
2) ei pitkää tekstiä kursiivilla
3) riville 50-60 merkkiä
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti