lauantai 17. lokakuuta 2015

G. W. Nyberg, joka laati rakennuspiirrustuksia

Tuttavani oli kiinnittänyt aamun Hesarissa huomionsa Huvilakadun kuvatekstiin, jossa suunnittelijaksi todettiin rakennusmestari G. W. Nyberg. Hän ihmetteli oliko vaikuttavat työt todellakin piirtänyt "vain" rakennusmestari?

Verkosta löytyy tosiaan monta kaunista helsinkiläistä rakennusta, joiden suunnittelijaksi on merkitty G. W. Nyberg, välillä "jopa" arkkitehdin tittelillä. Mutta muita mainintoja hänestä ei sitten olekaan.

Kansalliskirjaston digitoimista lehdistä sanalla Nyberg on melko turha tehdä hakuammuntaa. Rajoittumalla rakennusalan lehtiin pystyin varmistumaan siitä, että G. W. Nyberg väitti laativansa rakennuspiirrustuksia.

Rakennustaito : Suomen rakennusmestariliiton ammattilehti no 2/1906

Lisäksi lehtitiedot vahvistavat hänen piirtäneen yhdessä K. Lappalaisen kanssa kivitalon osoitteeseen Munkkisaarenkatu 16 ja yksin talon osoitteeseen Pursimiehenkatu 3 sekä K. G. Tirkkosen rakennuttaman 5-kerroksisen asuintalon Kammiokadulle. Siltasaarelle O. y. Allin 5-kerroksiseen rakennukseen Nyberg laati fasaadipiirrustuksen ja pohjat teki kaksi muuta rakennusmestaria (Rakennustaito no 15/1909). Seuraavan vuoden rakennusprojekteista Nyberg piirsi asuintalon yhtiölle A. B. Ulrikasborg O. y. osoitteeseen Pikku-Roobertinkatu 4-6 ja yhtiölle O. y. Kaleva kivi- ja puutalon osoitteseen Porvoonkatu 24 (Rakennustaito no 13/1910).

Jatkoa listalle saisi menemällä Kansalliskirjaston päätteelle. Nämä listat käynnissä olevista rakennustöistä olivat talohistoriikkia tehdessäni erinomainen lähde rakennuttajan ja suunnittelijan ahkeruutta arvioidessa.

Uteliaisuus G. W. Nybergiä kohtaan jäi. Jos joku tuntee kirjallisuusviitteitä, niin kommenttikenttä on käytettävissä viestintään.

Lopuksi kuva Rakennustaidosta 2/1910 Grand Hotel Fennian talvipuistosta, jonka arkkitehtina toimi Jarl Eklund ja G. W. Nyberg oli toinen työtä johtaneista rakennusmestareista. "Talvipuisto on rakennettu pihalle sekä yhdistetty suureen katua vastaan olevaan juhlasaliin. Keskellä ovat istutukset käytävineen ja suihkukaivoineen, ympärillä kiertää pylväsriveillä eristetty terassi yleisöä varten. Valo tulee avarasta kattoikkunasta."


Musiikkia siellä ja täällä

DO- Ruotsin radio on tehnyt 32-osaisen sarjan Den svenska musikhistorien, joka kattaa ajan esihistoriasta vuoteen 1800. Pysytään nykyisen Ruotsin rajoissa, mutta varmasti jotain Suomenkin äänimaailmaa kuvaavaa mukana. Vähintäänkin keskiajan kirkkomusiikin kohdalla. (Kakkosjaksossa on musiikkiarkeologiaa, jota käsitellään myös Vetenskapsradion historian jaksossa Bland hasselnötsskal och vinare.)

RE- Sibelius-Akatemia tarjoaa verkossa tutkittavaksi 1900-luvun musiikin kartan.

MI- SLS muistutti alkukesästä, että ovat julkaisseet verkossa "alla de spelmanslåtar som finns i det som i folkmusikkretsar kallas för spelmansbiblarna". Nämä etusivulta polulla Utgivning > Digitala utgåvor > Finlands svenska folkdiktning.

Ruotsissa on digitoitu kirjat Svenska folk-visor från forntiden Del 1, Del 2 ja Del 3 1800-luvun alusta.

Ja jossain maailmalla Förteckning öfver folksånger, melodier, sagor och äfventyr från det svenska Österbotten.

FA- Suomen Kansallisoopperan Encore-tietokanta, josta voi hakea Kansallisoopperan ja sen edeltäjien ooppera- ja balettiesitysten tietoja vuodesta 1911 alkaen, on jäänyt täällä mainitsematta.

SO- Åbo Akademin julkaisuissa



Harmonikan soittaja. Vårt Folk, verklighetsbilder ur svenskt folklif ... Tecknade med penna och pensel af framstående författare och konstnärer. Digitointi British Library, Flickr Commons
Pianon soittaja. Gustave Doré: Two Hundred Sketches Humorous and Grotesque

perjantai 16. lokakuuta 2015

Syntyikö Peter Stråhlman 1570?

Tuttavani kommentoi kirjoitustani Anna Paavalintytär Juustenin syntymäajan haarukointi
Annan pojan Peter Stråhlmanin syntymäaikaa pitäisi sitten myös uudelleenarvioida esitetyistä 1570-luvulle sijoitetuista ajoista.
Tai, sitten minun haarukointini jätti huomiotta merkittävän tiedonpalasen. Kirjoituksen pointtina oli testata miten tarkasti syntymäaikaa pystyy puutteellisilla tiedoilla rajaamaan ja ennen kaikkea perustelemaan kyseinen päätelmä.

Mutta mitä ihmettä varten nysvätä moista, kun Juustenit ja Stråhlmanit ovat sadoissa verkkojen sukupuissa, jotka keräävät kaiken viisauden ja korjaavat itse itsensä. Ja ammattitutkijatkin kohkaavat digitaalisista ihmistieteistä ja Big datasta

Eli ei tarvitse kuin hakea MyHeritagesta Peter Stråhlman ja vetää johtopäätökset. Käytännön syistä (kesken kaiken katkennut internetyhteys) ja taitojen puuttuessa jouduin kuitenkin luopumaan varsinaisesta big datasta ja kaavio perustuu otokseen 89:stä sukupuusta.


Minulla ei ole MyHeritage-tunnuksia eikä energiaa avata yksittäisiä puita tarkistaakseni, onko niissä joku lähde tai perustelu syntymävuodelle. "Noin"-tietojen vähyyden sekä aiemman kokemuksen perusteella veikkaisin, että useimmista moinen puuttuu. Eli on mahdotonta sanoa mistä syntyy hajonta 1570-1583. Vuosi 1570 täytyy olla jossain peruskirjallisuudessa (Bergholm?) ja sen aikaisuutta on jossain vaiheessa lähdetty korjaamaan?

Peter Stråhlman mainitaan kauppa-apulaisena 1610 ja on haudattu 5.12.1657 (vaikkakin monessa sukutaulussa kuollut 1658 - oma juttunsa). Pelkästään näitä tuijottamalla syntymisensä 1580-luvun loppupuolella tuntuu todennäköisemmältä kuin vuosi 1570.

Miten sokea tuli toimeen vuonna 1761? Kuuro vuonna 1773?

Tuokossa tuli vastaan alaikäinen "kuuromykkä", jolle määrättiin holhooja (Eura 1684 mm 13:558 2.). Itse asiahakemistossa ei vammaisuudelle ole nähdäkseni luokkaa. Eli lisäesimerkit seuraavalta vuosisadalta.

Tammisaaresta kirjoitettiin sanomalehteen Inrikes Tidningar (30.3.1761) kaupungissa asuvasta 50-vuotiaasta köyhästä työmiehestä. Hän oli menettänyt näkönsä rokkotaudissa, mutta pystyi tekemään puukäsitöitä. Pikkuvihan aikaan hän oli ollut (jo sokeana?) Helsingissä ja pimeässä huoneessa tehnyt venäläisten kenraali Keithille 32 lokeroisen laatikon. Puulaadutkin hän pystyy erottamaan sormenpäillään.

Lisäksi miehellä oli ongelmia kuulonsa kanssa. Toisten opastuksella hän oli opinnut tarvittavat kristinuskonkappaleet.

Pidempi versio miehen tarinasta julkaistiin saman sanomalehden numerossa 27.4.1761 ja suomeksi  Turun Wiikko-Sanomissa 13.12.1823. Viimeksi mainitusta selviää, että "Samuel Grönlund oli Talonpojan poika Tenholan pitäjästä, syntynyt vuonna 1712."

Kymmenen vuotta myöhemmin Turussa eli syntymästään kuuro Anna Spåre (s. 1732) Ulrika-sisarensa (s. 1749) kanssa. He olivat menettäneet vanhempansa eikä heillä ollut yhtään perheen miestä holhoajana. Kirsi Vainio-Korhonen kertoo Ulrikan lähteneen miessuhteen vuoksi Tukholmaan vuonna 1774 (Kirsi Vainio-Korhonen & Anu Lahtinen: Lemmen ilot ja sydämen salat. Suomalaisen rakkauden historiaa. s. 145-147).

Anna jäi Turkuun, ilmeisesti ilman mitään omaisten tarjoamaa apua. Aateliswiki väittää hänen päätyneen Turun hospitaaliin ja kuolleen siellä. Hiski-tallennusten perusteella Anna Elisabet Spåre kuoli punakuumeeseen Turussa 5.5.1787.

Jossain määrin onnekkaampi oli Billnäsin ruukilla 1788 asunut sokea Christina Brusk, jolle setänsä Johan Brusk testamenttasi omaisuutensa. Ellei sitten sanomalehdessä Inrikes tidningar 31.7.1788 julkaistun kuulutuksen jälkeen tullut muita käänteitä.
Oliko Christina Karjaalla 5.10.1794 punatautiin kuollut "p. Stina Brusk" Brasbyn Butilsin talosta?

torstai 15. lokakuuta 2015

Viime sotien historiaa kirjoitetaan ja linkitetään

1) Jussi Jalonen sai apurahan kirjaan Summan taistelusta. Hän kertoo projektista blogissaan ja  kuuluttaa
Mikäli hallussanne on talvisodan aikaisia kirjeitä tai päiväkirjoja, jotka liittyvät tavalla tai toisella Summassa joulukuusta 1939 helmikuuhun 1940 käytyihin taisteluihin, tai muuten Kannaksen länsiosissa käytyihin taisteluihin, niin olisin hyvin kiitollinen, jos voisitte ottaa yhteyttä minuun. Myös lehtileikkeistä saa ilmoittaa; sanomalehtiin pääsee toki helposti käsiksi muutenkin, mutta esimerkiksi perheiden varta vasten kokoamissa ja säilyttämissä leikekirjoissa on kokonaan toisenlainen kokemuksellinen sisältö. Kirjallista aineistoa otan vastaan mielihyvin vaikka miten paljon, mutta mahdollisten haastattelujen osalta joudun olemaan valikoivampi aiheen mittavuuden takia. Mikäli teillä, omaisillanne tai tutuillanne olisi jotain muistoja Summaan liittyen, niistä saa siis kertoa minulle.
2) Kaivettua ja kaivattua -blogin kirjoittaja sai avustusta jatkosodan aikaisen Viestipataljoona 33:n historiikkiin. Tuoreessa blogitekstissään hän kertoo aineiston keruun haasteista. Hänkin voisi olla kiinnostunut kotiarkistojen aarteista?

3) Jan Fast ei edelleenkään käytä aihetunnisteita blogissaan, jossa muiden kaivausten ohella raportoi projektistaan "Deutsches Lager Hanko 1942-1944" (osana laajempaa konfiliktiarkeologista tutkimusprojektia "Hankoniemi varuskunta- ja sotatoimialueena 1940-1945").

4) Jessica Parland-von Essen kertoi (julkisessa) FB-ryhmässä Digitaaliset ihmistieteet tavanneensa
Eero Hyvösen ja hän kertoi minulle tämän Suomen historian hankkeen [Itsenäisen Suomen sotahistoria linkitettynä datana] etenevän mukavasti. Tuli mieleeni, että onko täällä esim. sotia tai Suomen 1900-luvun historiaa tutkivia tai tutkineita, joilla voisi olla hankkeessa jotain annettevaa (esimerkiksi vain kommentoinnin/konsultoinnin tasolla?). Tässä on kasvamassa aika valtava infra, josta voi olla hyötyä myös tutkijoille, jos se on tarkoituksenmukainen. Vai mitä ajatuksia tästä herää? Nyt voi vielä vaikuttaa.
5) Kesällä Kansalliskirjasto julkaisi digitoimiaan Talvi- ja jatkosodan sotapropagandalehtisiä. Esimerkkinä neuvostoliittolainen suomalaisille joukoille tarkoitettu lehtinen 088. Valitettavaa: laajoissakaan kuvailutiedoissa ei ole lehtisen fyysistä kokoa.

6) Opinnäytteitä

7) Kari Tapani Koskela on kotisivullaan julkaissut historia-aiheisia kirjoituksia ja asiakirjoja. Näiden joukossa setänsä sotamuistelma.

8) Kirja Hasey, John F.: Yankee fighter, the story of an American in the Free French Foreign Legion (1942) kuvannee talvisotaa.

9) Nautelankosken museo ilmoitti elokuussa, että
Talvisodan päättymisen muistopäivänä 13.3.2014 julkaistu verkkosivusto Lietolaiset sodassa on saanut seurakseen yläkoululaisille ja lukiolaisille tarkoitetun "koululaispaketin".

Anna Paavalintytär Juustenin syntymäajan haarukointi

Paavali Juustenin tytär Anna varmasti kastettiin kaikkien hyvien ja pyhin tapojen mukaisesti, mutta jos tästä tehtiin kirjaus jonnekin ei se ole jälkipolville säilynyt. Hänen kuollessaan 1640-luvulla oli jo tapana tehdä hautajaispainatteita, mutta tällaistäkään ei ole säilynyt. Joten Annan tarkka syntymäaika jää tuntemattomaksi, mutta voisiko sitä edes hieman rajata?

Naisten kohdalla biologinen totuus todennäköisestä synnytysiästä 16-42 -vuoden iässä auttaa, jos lapsien syntymäajat tunnetaan. Valitettavasti näidenkin osalta Annan tiedot ovat heikot. Tyttärenpoika Claes Thesleff on syntynyt vuoden 1612 paikkeilla eli äitinsä Katarina on syntynyt vuosien 1570-1596 välillä. Veljensä Petterin arvioitu syntymävuosi 1615 kaventaa välin kolmella vuodella: 1573-1596, mikä jättää Annan syntymävuosiksi 1531-1580. Annan toisen avioliiton pojan Samuel Cröell arvioidaan syntyneen vuoden 1600 paikkeilla ja tämä tiukentaa haarukan vuosiin 1558-1580.

Koosteeseen Viipurin porvarin Pietari Juustenin jälkeläisiä 5 polvea on kirjallisuudesta löydetty tieto Annan ensimmäisen aviomiehen kuolemasta vuoteen 1592 mennessä ja uuden avioliiton solmimisesta 1595. Jos näiden tunnetut lapset olisivat syntyneet nopeimmalla mahdollisella tahdilla, syntymävuodet ajoittuisivat välille 1586-1601 ja Annan syntymä vuosiin 1559-1570.

Annan isä Paavali Juusten kuoli 1575. Veljensä Caspar opiskeli ulkomailla 1590-luvun alussa, jolloin lienee ollut parikymppinen eli on todennäköisesti syntynyt 1560-luvun lopussa tai aivan 1570-luvun alussa. Hans-veljen tyttärenpoika Johan Thauvonius on syntynyt 1615 ja veljensä 1622 eli äitinsä 1580-1599 ja Hans, jolla oli aikuisen asema 1587, siis viimeistään 1570. Paavalin isän mukaan nimetty Per-veli oli myös aikuinen vuoden 1587 paikkeilla, mutta sai silloin linnanvoudin paikan eli lienee vanhempi kuin 17-vuotias.

Jos (kuten on oletettu) kaikki Paavalin lapset ovat samasta (ainoasta tunnetusta) avioliitosta vaikuttaa todennäköiseltä, että he ovat syntyneet 1560-1575. (Tosin eivät tulleet siitetyiksi 1569-1572, jolloin Paavali oli vankina Venäjällä.) Paavalin leski Anna Sigfridsdotter sai toisessa avioliitossaan pojan (HArk XVII s. p:49) eli ensimmäisen avioliiton lapsien syntymät eivät voi alkaa ainakaan 1550-luvun puoliväliä ennen.

Loppupäätelmä: Annan syntymävuosia ei voi rajata tarkemmin, kuin sisarussarjalle kokonaisuutena. Hän kuoli 1640-luvun alussa, jolloin haarukan 1560-1575 perusteella 65-80 -vuotias. Alhaisempi kuolinikä eli syntymä vuoden 1570 paikkeilla todennäköisempi kuin vuosi lähempänä 1560:ta.

keskiviikko 14. lokakuuta 2015

Paluu Bergbyhyn sekä Viipuriin

Tartuin Tenholan pitäjänhistoriaan tarkistaakseni Paavali Juustenin läänityksiä. Nämä löytyivätkin, mutta sain myös viitteen Historiallisen Arkiston osaan 17 vuodelta 1902. Pöytäkirjassa 16.12.1901 (s. 49) raportoitiin Ruotsin valtionarkiston Oxenstjernan kokoelmaan sisältyvän 2 Cröellin sukua koskevaa kirjettä. Näistä toinen on Anna Paavalintytär Juustenin toisen aviomiehen Hans Cröellin valituskirje kanslerille 12.7.1624.
Siinä lausuu Cröell joutuneensa Viipurin käskynhaltijan Sven Maununpojan vihoihin ja vainon alaiseksi, koska kansleri Viipurissa käydessään ei ollut asunut Linnassa vaan Cröellin köhässä majassa. Vielä kääntyy Cröell kahdella pyynnöllä kanslerin puoleen. Hän pyytää nimittäin vapautusta kaikista kaupungin veroista, koska oli jo vanha eikä enää kyennyt kauppaa käymään. Toiselta puolelta kehoittaa hän kansleria ostamaan Bergbyn Tenholassa, Lindön kartanon läheisyydessä, olevan talon, jonka Cröellin puoliso ja hänen velipuolensa Eerikki Eerikinpoika olivat perinnöksi saaneet. Tämän talon oli Eerikki Eerikinpoika pantannut 150 talarista, jotka hän oli jäänyt velkaa toimittamastaan Elfsborgin lunnaitten kannosta. Kansleri saisi talon jo mainitusta panttaussummasta.
No, mutta! Esiäitini on saanut vieraaksi itsensä Axel Oxenstiernan! (Kuva kirjasta Berättelser ur svenska historien) Tuskin Cröellien koti ihan matala maja oli.

Kuvittelin, että vierailun ajankohdan selvittäminen olisi lasten leikkiä. Mutta käsiini saamat Viipurin paikallishistoriat eivät auttaneet. Kotiin kantamassani Nils Ahnlundin tiiliskivessä Axel Oxenstierna intill Gustav Adolfs död ei ollut hakemistoa eikä tiukasti kronologista rakennetta. Oxenstiernan painetuissa kirjeissä 1610-luvun lopulta vuoteen 1624 ei ole yhtään päiväystä Viipurista. Lyhyt pysäys Liivinmaan sotaretkillä 1621 tai 1622?

Sukututkimuksellisesti merkittävämpää on maininta Bergbyn perimisestä. Yhteisen äidin nimeä ei mainita, mutta ainakin hän on olemassa. Ja Anna Sigfridsdotterin ja Erik Mårtenssonin poika Erik elänyt niin aikuiseksi, että on saanut 1610-luvulla luottotehtävän, jonka on toheloinut. Hänet on merkitty Bergbyhyn 1605, 1606, 1611, 1614, 1619 ja 1621, mutta ei sen jälkeen (SAY Tenhola 1600-1619 s. 531620-1639 s. 60). SAY:stä ei näy tilan siirtyminen Oxenstiernalle, joka kerrotaan kyllä Oscar Nikulan kirjoittamassa Tenholan pitäjänhistoriassa. Sen sijaan SAY:stä kyllä näkyy, että ratsupalvelusta suorittava Erik Eriksson on Paavali Juustenin lesken poika.

Erik Mårtensson merkittiin tileihin Bergbyn kohdalle 1582, 1583, 1584 ja 1590 (SAY Tenhola 1580-1599 s. 60). Kun Erik-poikansa on suorittamassa ratsupalvelusta 1605, hän lienee syntynyt 1580-luvun alkupuolella tai 1570-luvun loppupuolella.

tiistai 13. lokakuuta 2015

Helsinkiläisestä porvariskotinäyttelystä Raumalle


Eilen olin Helsingin kaupunginmuseon ystävien kanssa Eläintarhan huvilan porvariskotinäyttelyssä. (Auki keskiviikkoisin kaikille, ilmainen.) Kaupungin omistaman 1880-luvulla rakennetun huvilan alakertaan on lavastettu talossa ensimmäisenä ja pisimpään asuneen perheen koti, joka todellisuudessa oli yläkerrassa. Tällä kertaa en erehtynyt luulemaan mitään "aidoksi".
Esillä oli isossa kansiossa tietoa ensimmäisistä asukkaista. (Edelleen ihmettelen sitä, että työväenasuntomuseossa ei voitu käyttää oikeita nimiä, mutta "porvarillisissa" kotimuseoissa niitä ei koskaan piiloteta.) Perheen pää Oskar Blom oli töissä rautateillä ja hänen ansioluettelonsa voi lukea Arkistolaitoksen digitaaliarkistosta. Ja mietiskellä porvarillisuuden määritelmää ja olemusta.

Ansioluettelosta näkyy syntymäpäivä 20.1.1852 ja näyttelyssä kerrottiin paikaksi Rauma, mikä tietenkin herätti kiinnostukseni. Hiski paljastaa vanhemmiksi "Handl. Frans Gustaf Blom" ja "Christina Granlund". Heille oli Raumalla syntynyt myös tytär Ida Christina 23.6.1848.

Verkkohaku nimillä puskee esille Gabriel Granlundia, jonka koti Marela on nyt museo ja jonka lasten rakennuttamassa Villa Tallbossa olen muistaakseni lounastanut. Häntä epäilen Christinan veljeksi. Pienellä ähellyksellä löydän Gabrielin isä-Gabrielin Rasin talosta Raumalta (RK 1820-27, 1827-33, 1834-40) ja sittemmin Sipin talosta (RK 1840-461847-53). Christina muuttaa Sipiltä Ruonilaan Johan Gustaf Blomin vaimoksi eli arvaukseni osui oikeaan (RK 1840-46).

Saatuani Oskar Blomin sidottua kunnolla Raumalle palaan Eläintarhantielle, josta on esittelemättä portaikon maalatut tapetit ja talon ulkoasu.

maanantai 12. lokakuuta 2015

Tuoretta 1918-tutkimusta ja tutkimusaukko?

Viime perjantaina puolusti Tiina Lintunen väitöstutkimustaan Punaisten naisten tiet. Valtiorikosoikeuteen vuonna 1918 joutuneiden Porin seudun naisten toiminta sota-aikana, tuomiot ja myöhemmät elämänvaiheet Twitter-raportoinnin mukaan kauan ja menestyksellä.



Muita eteen tulleita opinnäytteitä vuoteen 1918 liittyen
Tampereen yliopiston verkkoartikkelissa Marko Tikka kertoo sisällissodan kirjeistä, joista kirjoittamansa artikkeli ilmestyi kirjassa Kirjeitä sodasta.

Mutta onko kukaan tutkinut vuoden 1918 sodan loppuessa Venäjälle menneitä? SukuForumilla (vaatii tällä hetkellä kirjautumisen) äskettäin esitetty kysymys ei saanut lupaavia vastauksia. Myöhempi siirtolaisuus Neuvosto-Karjalaan on ollut selvityksen alla, mutta sodan jälkeinen tuntuu eri asialta.

sunnuntai 11. lokakuuta 2015

Ei, ei mene oppi perille meikäläiselle

Syyskuussa Kyläkoski oli Säätytalossa. "Oi-joi, kun on hienoa ja alkuperäistä." Paitsi ettei ole, minkä tajusi vasta, kun opas osoitti erikseen kohdan, joka oli jätetty restauroimatta, ja toisen, joka oli tarkoituksella korjattu muuhun kuin alkuperäiseen asuun.

Kuukautta myöhemmin Kyläkoski on Haapsalun piispanlinnan pihalla. Kolmatta kertaa, mutta ainahan aito keskiaikainen ympäristö tekee säväyksen. Varsinkin kun edellisenä päivänä oli nähnyt 1600-luvun muutossuunnitelmat, jotka onneksi olivat jääneet toteutumatta. Ja jäljelle oli jäänyt se alkuperäinen...

HEH-HEH.

Apua nelosten vanhemmille

Teiskon kappelissa synnytti 15.5.1778 torpparin vaimo Maria Andersdotter 4 poikalasta, jotka kastettiin seuraavana päivänä. Leike kastettujen luettelosta
Perheessä oli jo valmiiksi viisi lasta, joten neloset eivät olleet iloinen yllätys. Lastenhoitoon apua antamaan riensivät perheen isän sisar, äidin sisaruksenlapsen vaimo ja eräs köyhä papinleski. Seurakunnan papit toimittivat valtakunnalliseen sanomalehteen Inrikes tidningar avunpyynnön, joka julkaistiin 9.7.1778.
Pyyntö ei ollut tulokseton, mistä kertoo sanomalehdessä Inrikes tidningar 28.9.1778 julkaistu raportti. Siinä valitettavasti jouduttiin kertomaan, että neljästä pienokaisesta kaksi oli kuollut.