— Olli Kleemola (@owklee) October 9, 2015
Tutkimuksen pääkysymys ja suurin anti #Lintunen mukaan: Miten punaiset naiset selvisivät ja sopeutuivat (yhteiskuntaan) sodan jälkeen?
— Matti Välimäki (@mtaval) October 9, 2015
— Louis Clerc (@Luikki) October 9, 2015
2 h 5 min. : sata sivua jäljellä. Yleisöltä vaaditaan kestävyyttä. Miksei väittelijältäkin. #Lintunen
— Matti Välimäki (@mtaval) October 9, 2015
Muita eteen tulleita opinnäytteitä vuoteen 1918 liittyen- Kestinen, Kimmo: Voima, valta ja nälkä. Tampereen elintarvetoimikunnan ja työläiskuluttajien suhde vuodesta 1915 sisällissodan puhkeamiseen
- Niemelä, Pauliina: Nälkää, keinottelua ja hätäravinto-ohjeistusta : vuoden 1918 elintarvikepulasta peräpohjalaisten sanomalehtien sivuilla
- Huhtala, Anna: "Kaaduit taistelussa vapauden, sekä ihmisarvon ja oikeuden" - Kuolemankäsittely Suomen sisällissodassa punaisten puolella
- Karpén, Harri: Voittajan sana on laki : tutkimus legalismista, luonnonoikeudesta ja suvereenista vallankäytöstä, esimerkkinä Suomi vuonna 1918
Mutta onko kukaan tutkinut vuoden 1918 sodan loppuessa Venäjälle menneitä? SukuForumilla (vaatii tällä hetkellä kirjautumisen) äskettäin esitetty kysymys ei saanut lupaavia vastauksia. Myöhempi siirtolaisuus Neuvosto-Karjalaan on ollut selvityksen alla, mutta sodan jälkeinen tuntuu eri asialta.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti