Digitoitu Karjala herättää kysymyksiä

Lappeenrannan maakuntakirjasto avasi tammikuussa uudistuneen sivuston DigiCarelica, jonne "on koottu osa Lappeenrannan maakuntakirjaston kotiseutukokoelma Carelican aineistosta. Alueellisesti kokoelma käsittää nykyisen Etelä-Karjalan, Karjalankannaksen Kurkijoelta etelään sekä Inkerin."

Siistin näköisen sivuston ulkonäkö toi mieleeni Hämeenlinnan Lydian, minkä tarkistettuani totesin unohtaneeni Lydian tietosisältöön perustuvan rakenteen. DigiCarelica rakentuu vain ja ainoastaan mediatyyppeihin.

Kartat on ulkopuolisen silmin nimetty niin, että listan silmäily todennäköisesti tuottaa halutun tuloksen. Olisi voinut ehkä harkita myös asiasanoittamista? Onko pdf paras mahdollinen formaatti? Tiedostokoot ovat melko pieniä, onko tarkkuus sopiva? Rajavuodeksi on valittu 1941 - miten? Olisiko samalle sivulle kuitenkin mahtunut myös pari linkkiä ulkomaalimaan, kuten luovutetun Karjalan karttoihin?

Lehdet on lista näytteitä "Kansalliskirjaston digitoimista lehdistä, joista valtaosa löytyy siis myös kirjastosta mikrofilmattuina." Täh? Yksittäisen lehden sivulta löytyy näytenumero pdf:nä ja linkki kyseiseen numeroon Kansalliskirjaston palvelussa. Mikään teksti ei paljasta, että lehtiä on luettavana verkossa enemmänkin ja vain tuoreempia numeroita tarvitsee mennä lukemaan kirjastoon. Mitä tämä palvelee?

Kirjat ei sisällä montakaan opusta, mutta joukossa on valtakunnallisesti merkittävä Suomen nais-yhdistyksen ulosantama Kuvauksia kansannaisen elämästä maalla. Josta on kuitenkin digitoitu vain Karjalaa koskevat luvut.

Pienpainatteet ja Luettelot ja muut listat näyttävät sisältävän monipuolisimman ja mielenkiintoisimman aineiston. Parin testin perusteella jään kuitenkin siihen uskoon, että vain osa materiaalista on digitoitu tekstintunnistusta hyödyntäen. Kokotekstihaku olisi ollut hieno lisä.

Muu aineisto on pääasiallisesti kuvia, joten otsikointi olisi voinut olla kutsuvampi. Pdf ei tiedostomuotona kutsu hyödyntämään aineistoa, mutta tarkoitus oli joku muu? Joukossa on helmiä, mutta jätin niiden löytämisen ilon kiinnostuneille ja poimin tämän postauksen kuvituksen aivan muualta:

Allmoge i Karelen. Akvarellerad punktgravyr av Fredrik Erik Martin efter Elias Martin, fr 1790-talet. Riksantikvarieämbetet

Allmoge i Karelen. Akvatint över konturetsning av Johan Fredrik Martin efter Pehr Hilleström d.ä. Ca 1800. Riksantikvarieämbetet

La Carélie, et l'Ingrie ; ou Ingermenland / par le Sr Sanson. Gallica

église de Usikukko et arbre des ancêtres dans la même région, territoire annexé par la Russie en 1945. Don du phot. Alexandre Vassilievitch Grigoriev en 1886. Gallica

P.S. Oulusta tiedoksi tuore väitöskirja. Korjonen-Kuusipuro, Kristiina: Yhteinen Vuoksi : Ihmisen ja ympäristön kulttuurinen vuorovaikutus Vuoksen jokilaaksossa 1800-luvulta nykypäiviin

P.S. 2  Voisiko maakunnallisen tietoportaalin rakentaa maakuntakirjasto, -museo ja -arkisto yhteistyössä? Voisiko se olla avoin myös jopa ei-instutionaalisille toimijoille?