lauantai 12. helmikuuta 2011

Kokemäeltä Amerikkaan, osa 83

Säpilässä asuvan suutarin Adolf Sandellin vaimo Edla Heikintytär synnytti 5.5.1872 pojan, joka sai nimekseen Oskar Evert. Isän kuoltua poika suuntasi Kokemäeltä Turkuun, mutta päätyi Poriin, jossa hän oli maalarin oppinut kun kastettiin lapsi Martti Oskari (s. 3.9.1894) ja maalari kun tytär sai nimen Ellen Elisabeth (s. 5.2.1896). Avioliitto Sofia Nordströmin kanssa oli solmittu Porissa 22.5.1893. Sofia oli leski ja edellisestä avioliitosta lapsia, joista osa käytti Amerikassa isäpuolensa sukunimeä.

Oskari lähti Amerikkaan vuonna 1902, ilmeisesti ennen kuin Sofia ja viisi lasta saapuivat Tunisian-laivalla Halifaxiin 28.11.1902. Perhe asettui Minnesotan Minneapolikseen, jossa Oscarin maalarin taidoille oli käyttöä. Hän kuoli Cloquetissa 29.8.1928.

Lähteet:
Kokemäki, kastetut, rippikirja 1869-1879
s. 118, 1881-1890 s. 137, 1891-1900 s. 164
Hiski, Porin kastetut
Ancestry.com member tree "Snyder, Hune, Sandell, Moilanen June 4 2010"

Ancestry.com. Border Crossings: From Canada to U.S., 1895-1956
Ancestry.com. Minnesota Territorial and State Censuses, 1849-1905: Minneapolis Ward 4
Ancestry.com. 1910 United States Federal Census: Year: 1910; Census Place: Minneapolis Ward 4, Hennepin, Minnesota; Roll: T624_701; Page: 18B; Enumeration District: 70; Image: 820.
Ancestry.com. 1920 United States Federal CensusYear: 1920;Census Place: Thomson, Carlton, Minnesota; Roll: T625_824; Page: 10B; Enumeration District: 16; Image: 722.
Ancestry.com. Minnesota Death Index, 1908-2002

Luin Aviisia

Tampereen ylioppilaslehti Aviisi tarjoilee juttunsa verkkosivuillaan. Historiaa en kovin paljoa jutuista löytynyt.

Henri Waltter Rehnström arvioi kirjan Elokuvan lyhyt historia.
Olli Koikkalainen arvioi kirjan Tampere tulessa 1918.

Vuonna 2005 esiteltiin kansanperinnearkistoa.
"20 000 tuntia ääntä, 15 000 magneettinauhaa, 200 000 valokuvaa, 25 000 sota-ajan kirjettä", Aho luettelee.
Jo 2006 (!) oli arvioitu Wikipedian hyödyllisyyttä. (Kylläpä aika kuluu nopeasti.)

Vuonna 2007 oli kokeiltu tentin läpäisyä ilman lukemista. Jutussa keskusteltiin myös kirjatenteistä yleisemmin. Edellisenä vuonna oli myös käsitelty aihetta:
"Jos ihan päin honkia vastaa, ei varmasti pääse läpi, vaikka kirjoittaisi kuinka pitkästi. Eräs vastaaja aloitti vastauksensa ekspressionismista, mutta sitten alkoi tekstissä vilistä aivan vääriä taiteilijoita. Yritys oli kova, asiaa ei vaan ollut riittävästi."
Vuoden 2007 numerossa juttua Suomen ruokahistoriasta.
"Suomalaiset kunnioittavat keskimääräistä enemmän ruokaa, koska täällä on voimakas agraariperinne ja niukkuuden kokemuksen perinne", Työtehoseuran tutkimus- ja kehittämispäällikkö, ruoan historiaa tutkinut Merja Sillanpää kertoo.

Vuoden 2007 historian fuksi kommentoi:
"Ei yliopisto-opiskelu tunnu olevan niin hirveää, mitä arvoisa historianopettajani lukiossa sanoi. Opettaja piti hirveästi kalvosulkeisia, jotta osaisimme varautua yliopisto-opiskeluun. "

perjantai 11. helmikuuta 2011

Muutamia tietoja vanhimmista taitelijoistamme

Valvojassa 1908 julkaistussa, C. A. Gottlundin papereista suomennetussa kirjoituksessa Muutamia tietoja vanhimmista taitelijoistamme todetaan:
... eli Tukholmassa vielä minun aikanani - s.o. 1820-luvulla - kaksi maanmiestämme, toinen maalari, toinen kaivertaja, molemmat aito taiteilijoita ja toimessaan kuuluisia; vaikkeivät siltä, niinkuin nykyaikana, kaikissa sanomissa maailmalle toitotettuja, eivätkä heidän tekonsa suurin liikkein suositettuja. He elivät kumpikin - pienessä ullakkokamarissaan, neljännessä kerroksessa - pienissä oloissa; ja vaikka he molemmat olivat jo ikämiehiä ja naimattomia; elivät he kokonaan vain taiteelleen, unohdettuina ja syrjässä maailman silmiltä; kuitenkaan osaamatta käytännöllisessä elämässä hankkia erikoista voittoa ja hyötyä teoksistaan.
Gottlundin tarkoittama maalari oli Gustaf Wilhelm Finnberg, "nahjus, joka ei oikeastaan tahtonut saada koskaan mitään käsistään; mutta josta suurine taipumuksineen ja kelpo opintoineen olisi voinut tulla huomattu mies, ellei toiselta puolen köyhyys ja toiselta vastoinkäymiset olisi masentaneet hänen vähän energistä sieluaan. Tottuneena kestämään kaikki, puuttui häneltä ei ainoastaan rohkeus, vaan toivokin, jota ilman ei mitään suurta voida aikaansaada."

Finnberg on noteerattu Suomen kuvataidematrikkelissa ja hänestä on tehty puolen tunnin mittainen dokumenttifilmi. Gustaf Wilhelm Finnberg syntyi Paraisilla 24.11.1784 vanhempinaan merimies Johan Finnberg ja Sofia Henrikintytär Stenroos. Hän kuoli vuonna 1833.

Gottlundin toinen varhainen taiteilija oli Carl Gustaf Lundgren, joka oli "kotoisin Kuopiosta; ja hän oli aikanaan, ellei ainoa, niin ainakin parhain ja taitavin kartankaivertaja Ruotsissa. Muuten oli hän kaikessa säilyttänyt vakaan ja umpimielisen suomalaisen luontonsa muuttumattomana. Minä jouduin sattumoisin tekemisiin hänen kanssaan, siten että kun suomalainen ylioppilaskunta Upsalassa v. 1821 päätti lyöttää kultamitalin kiitolliseksi merkiksi rakkaudestaan ja kunnioituksestaan sen vanhaa ja monivuotista inspehtoria, professori arkiatria Pehr v. Afzeliusta kohtaan, oli meidän pakko etsiä Tukholmasta taitava kaivertaja; ja silloin me käännyimme Lundgrenin puoleen, jota siihen aikaan pidettiin etevimpänä."

Täydellisimmät tiedot Lundgrenistä internetistä löytyvät ruotsalaiselta sivulta. Hänen vanhempansa olivat Israel Lundgren ja Catharina Ulrika Blankensten ja syntymäpäivänsä Kuopiossa 26.12.1779. Vastaava kastetta ei Hiskistä löydy (neljä sisarusta kylläkin 1781-1785), mutta myös SukuForumin keskustelussa Carl Gustafille annetaan samat vanhemmat. Lexikonett Amanda tietää hänen kuolleen hukkumalla vuonna 1854.

torstai 10. helmikuuta 2011

Sven Tuuvan aseveljistä

Siitä lähtien kun törmäsin historiallisissa sanomalehdissä Suomen sodan veteraanilistauksiin, on takaraivossa pyörinyt ajatus "niistä voisi tehdä koosteen". Enää ei tarvi miettiä, Ilpo Lagerstedt on hoitanut homman.

Lagerstedtin Sven Tuuvan aseveljiä ilmestyi viime vuoden lopulla ja osui onnekkaasti silmiini kirjaston uutuuslistassa. Kirjan esipuheessa selostetaan tarpeellisella tarkkuudella mitä on tehty: kerätty kokoon 50 vuotta sodan jälkeen sanomalehdissä esitettyjä avustuslistoja ja toimitettu se henkilöluetteloksi. Pari sivua sisällöstä vilaistuani aioin nipottaa kirjoitusvirheistä, mutta ilmeisesti Lagerstedt on uskollisesti toistanut lähteittensä tekstin. Tarvittaessa helppo tarkistaa, sillä mukana on viitteet sanomalehtiin.

Kirjaa selatessani silmäni osui muutamaan veteraaniin, joiden ainoat tiedot olivat kuolinilmoituksesta eli esipuheen rajaus ei aivan tarkalleen pidä paikkaansa. "Ylimääräiset" ihmiset tuskin ketään haittaavat tällaisessa hakuteoksessa. Esipuheessa mainittu idea yhtenäisestä tiedostosta Suomen sodan sotilaista kuullostaa hyvältä. Löytyisikö perinneyhdistystä asian ajajaksi tai kiinnostaisiko Biografiakeskusta? (*)

Hakuteoksena Sven Tuuvan aseveljiä toimisi vielä paremmin, jos siinä olisi paikkahakemisto. Sen tekemistä on varmaan haitannut paikkojen epästandardit ilmaisut, mutta niidenkin kokoaminen olisi helpottanut paikallisesti ajattelevaa. Itse en ollut hakemassa sukulaisveteraaneja, mutta mielenkiinnolla luin, että esivanhempieni pienessä kylässä eli Suomen sodan veteraani heikoissa oloissa.

Joitakin sivuja kirjasta on näkyvillä Google Books-palvelussa ja siellä voi myös tekstihaulla selvittää miltä sivuilta "omaa" paikkakuntaa kannattaa lähteä hakemaan. Jos se on kirjoitettu tavanomaiseen tapaan siis. Google ei kirjan sisäisessä haussa tarjoa automaattisesti taivutusmuotoja, joten niitä pitää itse tuottaa.

(*) Ruotsissa kootaan tietokantaa Centrala Soldatregistret vuosien 1682-1901 välillä palvelleista. Vapaaehtoisprojektiin ei ilmeisesti ole osallistunut suomalaisia, ainakin rykmenttimme loistavat poissaolollaan.

Kanadassa kuolleita - Kauvatsalla

Olen aloitellut tai paremminkin uudelleenlämmitellyt enimmäkseen Kauvatsaa koskevaa sukukirjahanketta. Niinpä aloin kaivamaan SSHY:n sivuilta rippikirjalinkkejä henkilöihiin. Ennenkuin pääsin rippikirjan 1853-1860 hakemistossa oikeaan kohtaan, huomasin yläreunasta "Kirje: koskien suomalaissyntyisiä Kanadassa kuolleita". Ties miksi päätynyt kyseisen kirjan väliin, mutta oli lähetetty Ulkoasiainministeriöstä 19.11.1946 Turun arkkihiippakunnan Tuomiokapitulille ja koska yksi listassa oleva oli syntynyt Kauvatsalla oli yksi kappale päätynyt Kauvatsan seurakuntaan.

En jaksa kirjoittaa koko listaa puhtaaksi, mutta alla siinä olevat nimet ja linkit itse listaan.

Annala, Jennie o.s. Seppälä s. 14.9.1899 Alajärvi Menkijärvi *** Hakala, Elias s. 1883 Alavus *** Halla-aho, Edvard s. 1883 Alavus *** Hongell, Hilma Maria s. 19.12.1886 Iso-Kyrö *** Isacson, Thomas s. 13.2.1868 Alavus *** Juusola, Gust 30.9.1877 Ylihärmä *** Kallio, John s. 26.5.1881 Jalasjärvi *** Kallio, Maria s. 10.8.1869 *** Kangas, Frank Jakob s. 1889 Kankaanpää *** Karjala, Aino o.s. Kuhmonen s. 2.3.1885 Soini *** Kari, Arvi s. 1.5.1905 *** Kotala, John Kustaa s. 31.8.1866 Lapua, Tiisteenjoki *** Kuusela, Victor s. 31.12.1884 Karvia *** Kuusisto, Gabriel s. 4.6.1871 Alahärmä, Ojala *** Latvala, Antti s. 30.6.1898 Ilmajoki *** Latvala, Jaakko s. ~1870 Ylistaro *** Leppänen, Maria o.s. Perämäki s. 16.7.1865 Noormarkku, Lassila *** Luhtala, Elviina o.s. Kivimäki s. 16.9.1883 Honkajoki *** Luhatala, John Albin s. 6.1.1882 Isokyrö, Tuurala *** Mäki, Isak s. 4.3.1879 Kurikka *** Mäki, Rauha Gunilla o.s. Nieminen s. 30.1.1903 Alavus *** Mäki-Mäkilä, Felix Jalmar s. 8.1.1906 Laitila, Hinnerjoki *** Männistö, Niilo Wester s. 4.1.1902 Karijoki / Laapväärti *** Miettinen, Kaarlo s. 16.11.1863 Kauvatsa *** Molin, John s. 1877 Loimaa *** Molin Vendla s. 1872 Loimaa *** Niskala, Seth Merski s. 29.11.1902 Parkano, Vuorijärvi *** Niemi-Kiviniemi, John s. 17.1.1870 Jalasjärvi, Koskue *** Niemi, Väinö s. 1898 Karvia *** Ojala, Oskar s. 13.1.1893 Karijoki *** Ovaskainen, Suoma Josephina s. 1.11.1902 Lappi Tl. *** Pajula, Victor John s. 17.4.1872 Noormarkku *** Ranta, John s. 1886 Ilmajoki *** Rintakanto, Eino Ernest s. 25.2.1898 Isojoki, Vanhakylä *** Rintaluhta, Tyyne s. 29.1.1892 Lapua *** Rintamäki, William August s. 27.4.1891 Kauhava *** Ristimäki, Susanna o.s. Tiiliruuki s. 1874 Nurmo, Korteniemi *** Salo, Kalle s. 1877 Lavia *** Selin, Efraim s. 14.9.1854 Viljakkala *** Seppälä, Hilda Maria o.s. Mikkola s. 31.8.1869 Alajärvi *** Strand, Bertha Maria Matilda, o.s. Niemi s. 11.9.1908 Pori *** Tamme, Sanna o.s. Perälä s. 1886 Ylistaro *** Vaininonpää-Johnson, Eva Stiina o.s. Högblom s. 13.11.1867 Karijoki *** Vikström. Jaakko Richard s. 5.10.1917 Vaasa *** Virden, Emma Amelia s. 5.5.1879 Alahärmä *** Vuorimäki, Samuel s. 3.5.1903 Kurikka *** Ahola, Aarne Johannes s. 23.12.1905 Parkano, Alaskylä *** Aho, Onni Armas s. 11.8.1899 Isojoki, Vesijärvi *** Bäri, Helene Sofia o.s. Salo s. 15.10.1864 Isokyrö *** Järvinen, Lydia Maria o.s. Saukkokoski s. 18.4.1891 Parkano, sydänmaa *** Kivisaari, John Viktor s. 7.7.1889 Lapua *** Koski, John s. 6.12.18?8 Honkajoki, Anttila *** Kuusela, Erland Hjalmar s. 18.6.1886 Ikaalinen, Viljala *** Lundqvist, Sanni Alisa o.s. Kallio s. 26.4.1897 Isokyrö *** Mannila, Selma s. 1868 Karvia *** Michelson, Anna s. 2.5.1874 Soini *** Mäkelä, Iisakki s. 12.9.1885 Peräseinäjoki, Viitala *** Mäkinen, Mauno Adreas s. 10.7.1897 Kauhava *** Niskala, Aino Maria s. ~1902 Parkano, Vuorijärvi *** Penttilä, Matti s. 15.9.1871 Nurmo *** Pleuna, Antti s. 4.5.1866 Kurikka, Mieto *** Pohjus, Saima Lydia o.s. Kivimäki s. 22.3.1889 Pomarkku *** Salmi, Maria o.s. Mäki-Salmi s. ~1901 Kuortane *** Wirta, Ernst Hjalmar s. 21.1.1885 Seinäjoki

Lähetekirje, listan sivu 1, sivu 2, sivu 3, sivu 4, sivu 5 ja kirjekuori.

keskiviikko 9. helmikuuta 2011

Lahteen... (ja ympäristöön)

XII Suomalaiset historiapäivät Asikkalassa ja Lahdessa käynnistyvät huomenna. Itse ehdin mukaan vasta lauantaina (jollen silloin vaihteen vuoksi sairastu) , mutta lämmittelyn nimessä linkkivaraston purkua.

Aluksi vaikka tutkittua tietoa:

Pehr Adrian Gadd: Om Hollola socken (1792)
Pehr Adrian Gadd: Om Sysmä socken (1792)
Pehr Adrian Gadd: Om Nyland och Tavastehus län (1789)
Henricus Hassel: De Tavastia (1748)

Vasemmalla Hämäläinen talvivaatteissaan vuodelta 1831. Lisää tietoa paikallisesta vaatetuksesta löytynee kirjasta Finska folkdrägter. Suomenmaan kansanpukuja. I. Tavastland. Hämeenmaa

Paikalliseen ajatteluun voisi totutella lukemalla Gustaf Adolf Hemanin kertomukset Kaksi tolppaa & Pohjalais-Maija:
— Mitähän tästä peräksi tullee? virkki mies eräänä sunnuntai-aamuna, ottaen tervatut, paksuanturaiset tallukkaansa piittahirreltä ja sovittaen niitä jalkaansa.
— Tuomaan päivästä ylössanomus, Maarian päivästä pois, vastasi vaimo.
— Niin, kyllähän se niin on, mutta suo siellä, vetelä täällä, ei kuivaa kussaan.
Asiallisempia tekstejä Päijät-Hämeen historiasta löytyy Lahden kaupunginkirjaston sivulle linkitettynä.

Digitoituja vanhoja karttoja Hämeestä ja rajamailtaan:

Rautalanka ja sen vääntäminen

Kommentoin vähän aikaa sitten paikallishistoriallista tekstiä ja pyysin selvyyttä käsitteisiin. Toisaalta oli käytetty termejä ja määritteitä, jotka eivät merkitse tänä päivänä enää kenellekään mitään (Mattilan veräjältä alkava tie) ja toisaalta sellaisia, jotka itse pystyin ymmärtämään, mutta minua nuoremmat, esimerkiksi vielä syntymättömät, lukijat eivät (Shellin kulmalla).

Tekstin kirjoittanut oli sitä mieltä ettei hän voi kaikkea "rautalangasta vääntää". Ottaen huomioon käsikirjoituksen laajuuden oli ymmärrettävää, ettei joka yksityiskohtaa voinut avata. Mutta silti luen mieluiten tekstejä, joissa sanojen ja käsitteiden sisältö ei jää mietityttämään. Ellei sitten tarkoituksena ole miettiä käsitteiden sisältöä.

Kotitietokoneeni syövereistä löytyy kuitenkin runsaasti omia tekstejäni, joissa olen itse rikkonut tätä luettavuuden kriteeriä. Lähes poikkeuksetta kyse on siitä, että olen kopsannut sanasta sanaan jonkun toisen tekstiä tai jättänyt primäärilähteen analyysin puoleen väliin. Malttamatta pysähtyä ja kysyä "mitä tämä oikeasti tarkoittaa"? Mikä ratsutila on 1600-luvun alussa? Minkälainen on pönkkähame? Mitä merkitystä on kymmenysten määrällä? Jos kysymyksen saa mieleensä ja vastauksen osaksi tekstiä, on tuloksena hyvin todennäköisesti tekstiä, joka antaa lukijalle enemmän.

Kysymyksen voi laajentaa yksittäisestä sanasta myös esitettyihin asioihin. Ei jättää lausetta "Hirsien väleihin työnnettiin usein sammaleita." yksin, vaan jatkaa hetken miettinnällä. Mistä sammaleet mahdettiin kerätä, kuinka usein niitä uusittiin ja miltä tuntui nukkua vetoisen seinän vieressä pakkastalvella. Tällainen kysely kannattaa varsinkin, jos kirjoittaa talonpojista ja haluaa saada sivun täyteen.

Sitten kun tekstiä on kertynyt kokoon on aika kysyä "tarkoittaako tämä mitään (tässä yhteydessä)"? Oma ohjenuorani on opiskeluaikoina päähän tarttunut lause "information is a difference that makes a difference", jolle en edelleenkään ole keksinyt näppärää suomennosta. Se muistuttaa poistamaan turhaa tavaraa, mutta myös ajattelemaan asiaa lukijoiden näkökulmasta. Tarjoaako teksti heille tietoa vai vaan (jokseenkin) merkityksettömän merkkijonon? Niin kuin sen Mattilan veräjän.