Aluksi vaikka tutkittua tietoa:
Pehr Adrian Gadd: Om Hollola socken (1792)
Pehr Adrian Gadd: Om Sysmä socken (1792)
Pehr Adrian Gadd: Om Nyland och Tavastehus län (1789)
Henricus Hassel: De Tavastia (1748)
Vasemmalla Hämäläinen talvivaatteissaan vuodelta 1831. Lisää tietoa paikallisesta vaatetuksesta löytynee kirjasta Finska folkdrägter. Suomenmaan kansanpukuja. I. Tavastland. Hämeenmaa
Paikalliseen ajatteluun voisi totutella lukemalla Gustaf Adolf Hemanin kertomukset Kaksi tolppaa & Pohjalais-Maija:
— Mitähän tästä peräksi tullee? virkki mies eräänä sunnuntai-aamuna, ottaen tervatut, paksuanturaiset tallukkaansa piittahirreltä ja sovittaen niitä jalkaansa.Asiallisempia tekstejä Päijät-Hämeen historiasta löytyy Lahden kaupunginkirjaston sivulle linkitettynä.
— Tuomaan päivästä ylössanomus, Maarian päivästä pois, vastasi vaimo.
— Niin, kyllähän se niin on, mutta suo siellä, vetelä täällä, ei kuivaa kussaan.
Digitoituja vanhoja karttoja Hämeestä ja rajamailtaan:
- Karta öfver en del af Nyland och Tavastland, från Hangö till Vuohijärvi (1800)
- Charta öfver gränsskilnaden mellan Tavastehus och Kymenegårds läner ifrån Kiältis till Naulasari råställe och vidare till Pyhäväsi sjön. Afmätt år 1748
- Charta öfwer en del af Tawastland samt Heinola capell i Savolax och Itis sockn i Kymmenegårds lähner (1700)
- Geografisk Charta öfver Hattula socken belägen i Tavastehus län (1800)
- Finlande septentr:le, et merid:le, Nylande, et Tavastehus (1666)
Norjalaisessa DigitaltMuseumissa oli jostain syystä runsas tusina valokuvaa Tottijärveltä.
Alla Metsämaa Hauhossa Hämeessä Hjalmar Munsterhjelmin maalauksen mukaan kaiverrettuna
Alla Metsämaa Hauhossa Hämeessä Hjalmar Munsterhjelmin maalauksen mukaan kaiverrettuna
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti