 |
| Lauritsalassa ennen höyryvenettä Museovirasto CC BY |
Sanomia Turusta 5.7.1853:
Saiman Kanavalta Toukok. 28 p. (Suom.) Helluntai päivänä loi kanava talviturkkinsa lahti-poukamiin. Silloin läksi uusi, raudasta tehty höyry-venekin teloiltansa uiksentelemaan. Kohta, 19 päv., annettiin hänen mielinmäärin kynnellä aaltoja, ja näyttikin oivalliset tapansa 7:llä virstalla, edes ja takaisin. Koko joukko kaupunkilaisia Lappeeurannasta oli myös sen liikettä tullut katsomaan.
Pelkolan kylän asukkaita, jotka viisi vuotta takaperin sanoivat: "ei meidän silmämme näe aluksia sen kanavan vesillä", juoksi pitkin kanavan rantaa, katsellen veneen kummaa kulkua. Virstan juostuansa sait he palkaksensa nähdä, mitenkä vene vei väkensä 9:stä sulusta alas. Sen perästä nähtiin Joutsenolaisia mustine vaatteineen seisovan ja ihmettelevän veneen kyytiä. He kohotit lakkinsa — höyryveneelle kunniaksi.
Mainittu vene on 84 jalkaa pitkä, ja siipi-huoneineen 21, tahi siipien väliä 11 jalkaa leviä. Se on alkujansa tehty Turussa, Eriksson'in ja Kovien pajassa, tuotiin tänne kappaleina, pantiin sitten kokoon koko talven, jossa Kovie itse oli päällikkönä, ja maksaa 15,000 hopiaruplaa. Sitä pelättiin ensin kaidaksi ja tulevan sen vuoksi häilyväksi, mutta tämä pelko kääntyi turhaksi. Sen kulku on sievä ja tasainen, kuin olla taitaa. Nimeä sillä ei vielä ole.
Turkulaisen Konepaja Ericsson & Cowie (Cowie & Co) tiedot verkossa ovat hämmentävän heikot. Ehkä sanomalehtitietoihin perustuen: "Huomattavin niistä oli fregatti Rurik, johon tuli 300 hv:n kone ja 4 höyrykattilaa. Rurikin ohella 1853 valmistui myös höyrylaiva Saimaan kanavalle." En sisi löytänyt aluksen nimeä, puhumattakaan kuvasta. Korvaukseksi kuvia Saimaan kanavasta puoli sataa vuotta myöhemmin.
Muuta vuodelta 1853:
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti