"Häviävän Helsingin" käsite ei syntynyt Signe Branderia vuonna 1906 dokumentointivalokuvaajaksi palkatessa vaan jo 1890-luvulla sanomalehdet noteerasivat uuden tieltä purettuja rakennuksia. Ei tosin kovin nostalgisessa sävyssä.
- Pahanpäiväistä puuhökkeliä Välitori 19 alettiin eilen repiä alas. Kauvan onkin se jo seutua rumentanut. Sijaan tulee rakennettavaksi suurenmoinen kivirakennus. (US 3.3.1892) Välitorilla tarkoitettiin Erottajaa.
- Vanha Helsinki katoo katoamistaan. Eilen taas ruvettiin purkamaan jälellä olevaa puurakennusta I.-Robertinkadun talossa n:o 3. Siihen tulee suuri kivirakennus. (US 6.4.1892)
- N. s. Stolpen talon tontilta (Maneesikatu n:o 4), jonka omistaa rakennusyhtiö "Riento", on purettu alas suurempi rakennus, joka sisälsi makasiineja y. m. Sille paikalle rakennetaan kaksikerroksinen kivitalo, jonka fasadi tulee Konstantininkadulle päin. (US 10.4.1892)
- Kaivoa ylioppilastalon torilla revitään, ja koska se käypi liikkeelle haitalliseksi, täytetään se. Saman kohtalon saa Helsingin vanha tunnettu "Kluuvi-kaivo", joka viime vuodet on ollut suljettuna. (Päivälehti 29.4.1892) Axel Lindahlin vuonna 1883 ottamassa valokuvassa (HKM) ensiksi mainittu kaivo on vielä käytössä. Kluuvikaivon sijainti sittemmin unohtui ja Hesarissa 22.11.1935 kirjoitettiin:
... mainittakoon vielä n.s. Kluuvikaivo, joka lienee sijainnut »Kolmen sepän» patsaan paikalla, josta paikasta patsasta pystytettäessä löydettiin todellakin kaivonjätteitä. Ollaan myöskin muistavinaan, että mainittu kaivo sijaitsi lähempänä Ruotsalaista Teatteria.
Mutta onneksi on aikalaismuistojakin. August Schauman sijoittaa Kluuvinkaivon Kaivokadun ja Keskuskadun risteykseen (Lördagsqvällen 1.12.1888).
- "Vanha sauna", tuolla Punavuoren- ja Tokankatujen risteyksessä, on kohta kadotuksen oma. Se nimittäin tulee rantaradan vuoksi poistettavaksi ja repimiseen on jo ryhdytty. Milloin tuo sauna on oikeastaan rakennettu, ei ole helppo sanoa, sillä se ei ole aivan eilispäiväinen. On asukkaita, jotka muistavat, että se on siinä ollut yhtä vanhana ainakin 50 vuotta. Muuten ei sitä enää pitkistä ajoista ole käytetty saunana, vaan asumuksena. Rakennuksen omisti viimeksi talonomistaja A. G. Olin. (US 8.10.1892) Kyseessä voisi olla ennen rantarataa tehdyn kartan Badhus. Eli August Schaumanin muistelmassa 1830-luvun Helsingistä:
Fredrikinkadun päästä kiemurteli länteen Punavuoren yli kapea ajotie alas niin sanotun Punavuoren kylpylän luo. Tässä rakennuksessa, joka on yhä jäljellä rannalla laivatelakan ja Sinebrychoffin alueen välissä, oli 8 huonetta ammekylpyjä varten. Se oli perustettu osakeyhtiönä, ja sinne oli pääsy ainoastaan osakkaalle ja näiden perheille. Ennen Ullanlinnan kylpylää se oli kaupungin suurin ja oikeastaan ainoa kylpylaitos.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti