lauantai 2. syyskuuta 2023

Välähdyksiä povauksen historiasta Suomessa (2/3)

Kun kotikylien ennustajat katosivat paikalliskirjeistä, niissä esiintyi vielä hetken kiertäviä suomalaisnaisia.

Oulun kaupungin Kakaravaaralta ... Olipa yksi hevosella kulkeva akka, kotosin Puolangalta, joka elätteli henkeään kerjäten kylästä kylään, talosta taloon. Tämäpä tuli kaupunkiimmekin vanhain tuttavansa tykö, joille se on monta vuotta jo ennenkin povannut. Siitähän neidot ovat hyvin tykänneet, ja kuka ei sellaisia ennustuksia luule tosiksi. Nyt tämä akka on saanut kaupungissamme tietonsa puolesta niin suuren vallan, että häntä haetaan talosta taloon ympäri kaupunkia; hän kuuluu povaavan ja tekevän voiteita kaikellaisiin tauteihin omista aineistansa ja vahvistavan teoksensa muka pystyvillä höpellys-sanoillansa, vieläpä kuuluu tämä jumalatar sanovan, ettei hänen povauksensa sekä muut tiedot ja teot ole milloinkaan niin tehosia kuin aamu-sydämmelle, että hän paremmin saisi yösijoja...(OWS 30.3.1861)

Alahärmästä... Lieneekö sama tieturi nyt sieltä tänne lentänyt, koska täällä sellainen on ja sanoo olevansa Oulun läänistä kotoisin sekä kulkee täällä tyttärensä kanssa isona tietäjänä, ehkä hän kuitenkin on suuri valehtelija, jonka jo olen huomannut, koska hän matkoillani liikkuessani oli jo minunkin ennustanut kuolleeksi ennen kotiin tuloani; ja sen teki hän siksi ettei povaajasta paljon huolta pidetty minun töllissäni. Paljon hän täällä kuitenkin tyttäriensä kansaa ennustuksiinsa uskottaa. Talohon tullessa häntä vielä pietäisi ottaa muka suurella kunnialla vastaan, muutoin hän uhkailee taikauksillansa jotakin tehdä. (OWS 4.5.1861)

Povaus yhdistettiin myös romaninaisiin.

On vielä yksi keino, jolla mustalais akat itsellensä kepplottelevat kauniit rahat, nimittäin powaus konsti, jota ovat harjottaneet aina siitä asti kuin Europaan ilmausivat. Kuta vanhempi ja rumempi akka, sitä taitavammaksi uskotaan häntä julkaisemaan salaisuuksia sekä tulevia asioita, varsinkin naimisiin koskevia. (Oulun Wiikko-Sanomia 6.9.1856) 

Viipurin seudulta romanien ennustuskeinoista kuitenkin kirjoitettiin, kuin ne olisivat uutuus.

Mustalaisia, noita laiskuuden esikuvia, on näkynyt täällä kävelevän ihmisiä kiusaamassa, ja ovatpa muutamat heistä keksineet sukkelan elinkeinon, nimittäin: povaamisen eli kortilla ennustamisen. Tällä tavoin saavat he emänniltä ja etenkin tyttäriltä hyvät antimet. Sattuipa täällä, pariviikkoa takaperin, sukkela tapaus: Erääsen paikkaan, jossa oli useampia tyttöjä, tuli muutamia mustalaisia, jotka kyselivät tytöiltä, eivätkö tahtoisi povaamisen kautta tietoa sulhoistansa. Tuopa olikin tytöistä varsin huvittavaa, ja antoivatkin mustalaisten povata, vaan nämä eivät muutoin sanoneet saavansa oikein vissiä tietoa, jos eivät saaneet tytöiltä heidän pyhävaatteitansa, sormuksia y. m. kahdeksi eli kolmeksi päiväksi huostaansa. Mielihyvällä pistivit tytöt vaaditut kappaleet mustalaisten säkkiin; mustalaiset läksivät matkoihinsa, luvaten kolmen päivän perästä tuoda hyvät tiedot tyttöjen sulhoista. Tytöt elivät hyvässä toivossa, mutta kolmen päivän kuluttua ei kuulunut mustalaisia koko tienoilla. Näin muodoin saivat he tytöiltä parhaat huivit ja kultasormukset y. m. itsellensä narratuiksi. (Ilmarinen 20.9.1867) 

Ansaintamahdollisuuksista saadaan yksi konkreettinen tieto pikku-uutisesta "Rikas kerjäläinen".

Turussa otettiin tämän kuun 13 p. kiini vaimoihminen, puettu kehnoimpiin ryysyihin. Hän joutui epäluulon alaiseksi, kun vähä välistä tuli samaan puotiin vaihtamaan 3 ruplan seteliä. Nimensä sanoo hän olevan Sofia Friblad, värjärin kisällin tytär Jokioisten kartanosta Tammelasta. Hänen tyköänsä löydettiin, paitsi kahvipannu ja muutama palanen leipää, ryysyihin käärittynä 77 ruplaa 90 kop. Venäjän rahaa ja 126 m. 87 penniä Suomen rahaa. Hän sanoo kerjäten ja korteilla povaten ansainneensa tämän kaiken. Hänellä löydettinki ikivanha korttileikki. (OWS 3.8.1867)

Mitään jälkeä teksteissä ei enää ole siitä, että ennustajat oikeasti tietäisivät jotain.

Kuopiosta ... kuin kortin-panijoilla eli povareilla on ennustuksia ja tietoja varalta useampiakin, niin että jos niistä joka kymmeneskin sattuisi vähän todenmukaista, niin ollaan valmiit sanomaan: "kyllä se tietää!" ja "kyllä se puhuu tottakin!"(Tapio 1.6.1861)

Kuva: British Libraryn digitoimasta painatteesta  

Ei kommentteja: