Turun linnan vankeja 1762

Koska Yttilän Kaisan takia tuli tehtyä AD-tilaus ja otettua 1700-luvun vankilistoja esille, on "syytä" katsoa niitä muidenkin rivien osalta ja kirjoittaa minisarja blogitekstejä. Kuten Kaisan kohdalla kävi ilmi, ellei kuolematuomiotta linnasta päässeiden talonpoikaisten ihmisten kohdalle ole merkitty tietoa kylästä tai tilasta, henkilöiden varauksellinenkin tunnistaminen on haastavaa. Rippikirjoihin ei vielä tässä vaiheessa tehty rikoskirjauksia ja renovoidut oikeuspöytäkirjat eivät kerro mitään. Näin ollen keskityn sukunimellisiin vankeihin.

Tammikuun 1762 vankilistassa [1] on päällimmäisenä hyvin tuttuja nimiä eli Turun linnan monivuotiset "mielipidevangit", uskonnollisen vakaumuksensa takia vangittu parinkunta Laihialta. Vankisellistään löysin täydennystiedoksi: 

Koillisessa eli itäpohjaisessa tornissa, joka luullaan tehdyksi vangitun kuninkaan Erik 14 puolisolle Katarina Maununtyttärelle lapsinensa, sanotaan myös olleen "Kerimäen kamari", eli se huone, jossa lampuoti Jaakko Jaakonpoika Kerimäki vaimonsa Lisa Antintyttären kanssa pidettiin vankina eri uskoisuutensa tähden syyskuun 17 päivästä asti 1760 kahdeksan ajastaikaa, ainoastansa kuuden kopea-äyrin (5 pennin) ruokarahalla päivässä. (Tähti 9.7.1867)

Myös vankilistan kolmannella rivillä on tuttu nimi: kauppias Mich. Lexen. Kirjoittaessani vaimonsa näkökulmasta käyttämistäni lähteistä ei käynyt ilmi vankeus. Vankilistan perusteella mies oli suljettu 3.8.1761 linnaan syytettynä tai kertaalleen tuomittuna luvattomasta kirjeen avaamisesta. Vuoden 1761 vankilistoja ei ole tallella, mutta tammikuussa Lexen odotti hovioikeuden tuomiota. Se tuli helmikuussa ja Lexen vapautettiin 12.2.1762, jotta hänelle voitaisiin antaa määrätty raipparangaistus [2]. Ilmankos vaimoa katsottiin kieroon ja Lexen häviää muista lähteistä juuri vuonna 1762. 

Tammikuun vankilistan kakkosrivillä on ylioppilas Johan Söderlund, jota syytettiin "useista rikoksista". Hänet oli vangittu 20.4.1761 ja asioidensa käsittely oli edelleen kesken kihlakunnanoikeudessa. Kotivuoren ylioppilasmatrikkeli tietää kertoa, että vuoden 1721 paikkeilla syntyneen Söderlundin vanhemmat olivat "Vesilahden Kärkölän Kurjen talollinen 1725–35 Matts Påhlsson ja hänen 1. puolisonsa Maria". Ilmeisesti varsin lyhyiden yliopisto-opintojen jälkeen Söderlund oli ollut vuoteen 1751 hanslankari tykistössä. 

Maaherran päätöksellä Söderlund siirrettiin 12.2.1762 sairaalaan. Inrikes Tidningarissa 10.3.1763 julkaistuista potilaslistoista löytyi lisätietoa: "Arrest. Söderlund, Swindel, Skiörbugg och Binnikemask; utgick hulpen". Söderlundia  vaivasi siis huimaus, keripukki ja heisimadot, joiden hyväksi osattiin tehdä jotain. Söderlund "pääsi" näin takaisin vankilaan 5. huhtikuuta [3].

Kesäkuun 16. päivä Söderlund lähti Turusta niille kihlakunnan käräjille, joissa asiansa oli kesken. Hän palasi tuomittuna 29. kesäkuuta. Samat matkustuspäivät on merkitty lempääläläiselle sotilaalle, joten Söderlundin asian käsittely on todennäköisesti tapahtunut lähellä lapsuutensa maisemia. Tähän viittaa myös se, että vankilaan tuotiin 29.6.1762 "Söderlundin asiassa" osallisiksi epäiltyinä hantlankari Petter Lechlin ja kassanhoitaja Gustav Fried. Sneck Turusta ja talollinen Mickell Tåhkala Lempäälästä.[4]

Viimeksi mainittu oli heinäkuun listassa Mickell Tomasson, joka pääsi "vapaalle jalalle" 15.7.1763. Muut asianomaiset kuljetettiin jollekin käräjille 19.7., josta Söderlund ja Lechlin palasivat vankilaan 21. päivä eli nyt kyseessä ei ollut Lempäälän tai Vesilanden käräjät vaan paikka paljon lähempänä Turkua. Sneck sai jäädä odottamaan käsittelyn etenemistä vapaudessa. [5] Söderlund ja Lechlin odottivat hovioikeuden päätöstä ja olivat vankeina vielä vuoden lopussa [6]. 

Tavallisemman vangin esimerkkinä vielä loppuvuoden listoista sotilas Matts Rosenlund Raision Pirilästä, joka oli tuomittu kihlakunnanoikeudessa todistuksen väärentämisestä ja suljettu 6.10.1762 Turun linnaan odottamaan hovioikeuden tuomiota. Raision rippikirjan 1751-1765 sivulla 67 on sotilas Matth. Rosenblint (s. 1741), joka lienee sama mies. Hovioikeuden tehtyä päätoksensä Matts vapautettiin linnasta 22.1.1763 lähiajan kohtalonaan raipparangaistus.[7]

[1] Justitiekanslern -1974, Huvudarkivet EIIIcc:35 (1762) Bild 1810 (AID: v567635.b1810, NAD: SE/RA/1340101)

[2] Justitiekanslern -1974, Huvudarkivet EIIIcc:35 (1762) Bild 1830 (AID: v567635.b1830, NAD: SE/RA/1340101)

[3] Justitiekanslern -1974, Huvudarkivet EIIIcc:35 (1762) Bild 1870 (AID: v567635.b1870, NAD: SE/RA/1340101)

[4] Justitiekanslern -1974, Huvudarkivet EIIIcc:35 (1762) Bild 1950 (AID: v567635.b1950, NAD: SE/RA/1340101)

[5] Justitiekanslern -1974, Huvudarkivet EIIIcc:35 (1762) Bild 1990 (AID: v567635.b1990, NAD: SE/RA/1340101)

[6] Justitiekanslern -1974, Huvudarkivet EIIIcc:35 (1762) Bild 2010 (AID: v567635.b2010, NAD: SE/RA/1340101); Bild 2030 (AID: v567635.b2030, NAD: SE/RA/1340101); Bild 2080 (AID: v567635.b2080, NAD: SE/RA/1340101) 

[7] Justitiekanslern -1974, Huvudarkivet EIIIcc:39 (1763) Bild 1980 (AID: v567639.b1980, NAD: SE/RA/1340101)