Maria Elisabet Langin elämästä

Maria Elisabet syntyi Helsingissä 6.5.1730. Isosisko Ulrika oli 5 vuotta vanhempi ja isoveli Petter kolme vuotta vanhempi. Pikkusisko Anna Sophia syntyi syksyllä 1733, mutta kuoli alle vuoden ikäisenä. Pikkuveli Claesin syntyessä Maria Elisabet oli jo melkein viisivuotias. Samana keväänä Helsinki jäi taakse ja perhe muutti Turkuun.

Voitto Ahonen on selvittänyt artikkelissaan Kirkkomaalari Claes Langin vaiheet (Genos 63(1992), s. 42-49, 60) perheen isän Claes Langin elämää ja töitä. Molemmista veljistä tuli maalareita, joten on melko todennäköistä, että myös tytöt osallistuivat jollain tavalla maalaustöihin. Maalejahan ei ostettu valmiina kaupasta.

Turku Itu* 5/- -
Charta öfver Stapel Staden Åbo, KA

Maria Elisabet oli vain kymmenvuotias menettäessään äitinsä 11.5.1740. Viisi vuotta myöhemmin eli 15.10.1745 hän ja sisaruksensa saivat äitipuolekseen Maria Hasselbergin. Perhe asui Mätäjärven korttelissa tontilla, joka Gadolinin kartassa on merkitty numerolla 190. Talouteen liittyi Ruotsista tullut maalari Jonas Bergman, joka mentyään 19.10.1749 naimisiin Maria Elisabetin isosiskon kanssa, perusti omaan talouden toisaalle.

Maria Elisabetin löysi Hämeentieltä tai toisaalta Turussa kauppias Michael Lexen ja hään vietettiin 17.1.1754. Esikoistytär syntyi 4.1.1755 ja sai nimen Maria Ulrica. Poika Johan Claes syntyi 1.10.1757, mutta ei elänyt kauaa kasteensa jälkeen. Kolmas Turussa kastettu lapsi oli 10.6.1759 syntynyt Carl Fridric.  

Dahlströmin kortiston perusteella Michael Lexenin talous meni vahvasti miinukselle vuoden 1758 paikkeilla (kortti, kortti). Maria Elisabetin äitipuolen tavaratkin olivat selvityksissä mukana (kortti). Lexenin asioita käsiteltiin myös oikeudessa koskien asiakirjaa, johon liittyi iso rahasumma (kortti, kortti, kortti, kortti). Kesken tämän tilanteen Maria Elisabeth menetti isänsä, joka kuoli 71-vuotiaana 13.7.1761.

Dahlströmin kortiston perusteella Michael Lexenin tilanne ei näytä ollenkaan niin pahalta kuin Turun tuomiokapitulin arkiston kuninkaallisessa kirjeessä, joka oli päivätty 5.5.1762 (E I 9:35, 67). Se käsitteli Maria Elisabethin hakemaa avioeroa, jota oli perusteltu Lexenin raastuvanoikeudessa saamalla kuolemantuomiolla. Sen seurauksena Maria Elisabet oli joutunut lapsineen taloudelliseen ahdinkoon ja lisäksi rehellinen väki vältteli hänen seuraansa niin kauan kuin hän oli sidoksissa mieheensä. Jos tulkitsin kirjeet, joista jälkimmäinen on päivätty 9.8.1762, oikein, niin nämä perustelut eivät riittäneet avioeron myöntöön.

Lexenistä ei ole havaintoja vuoden 1762 jälkeen. Pari vuotta Maria Elisabetin tukena saattoi olla äitipuoli, joka pyöritti maalarinverstasta, jossa työskenteli ainakin ulkomaillakin kouluttautunut Claes-veli (kortti, kortti, kortti). Äitipuoli ehti ennen kuolemaansa solmia uuden avioliiton ruukkumaakari/kaakeliuunimestari Carl Deutschin kanssa 9.9.1763. Avioliitto ei kestänyt kuin puoli vuotta ja tontti 190 jäi Deutschille. Claes kuoli joulukuussa 1764.

Ahonen tietää, että Maria oli tuomittuna kehruuhuoneeseen vuonna 1766, mutta kohtalostaan tämän jälkeen ei ole tietoa. Isosiskonsa Ulrica kuoli 45-vuotiaana 9.3.1770 Turussa ja Petter eli vain kymmenen vuotta kauemmin.